HUSLAB

Tutkimusohjekirjan etusivu. Hakemisto erikoisalan, nimen, lyhenteen tai tutkimusnumeron mukaan

Glukoosi, plasmasta

1471 P -Gluk

Tiedustelut

Meilahden sairaalan laboratorio, puh. kanslia (09) 471 72579, työpiste 74304, päivystysaikana 72645

Yhteyshenkilöt

kemisti Mia Sneck: mia.sneckathus.fi / 050 427 1548 ja lääkäri Mikko Anttonen: mikko.anttonenathus.fi / 050 4644654

Indikaatiot

Heikentyneen paastoglukoosin ja diabetes mellituksen diagnostiikka. Epäily hypoglykemiasta.

Esivalmistelu

Tutkimuksen määrännyt lääkäri antaa diabeetikoille erilliset ohjeet siitä miten menetellä paaston ja lääkityksen suhteen. Jos diabetespotilas ei voi lääketieteellisistä syistä (hypoglykemian riski) paastota kahdeksaa tuntia, paastovaatimuksesta joudutaan tinkimään, ja tuolloin pyydetään P -Gluk eikä tutkimusta fP-Gluk, joka tarkoittaa vähintään 8 tuntia paastonneen henkilön plasmasta tehtyä glukoosimääritystä.

Näyteastia

Sitraattifluoridiputki 5/2 ml

Näyte

Näyte 2 ml verta fluoridisitraatti-vakuumiputkeen (P-, fP-Gluk). Näyte säilyy 48 tuntia huoneenlämmössä kokoverenä. Eroteltu näyte säilyy n. viikon jääkaapissa.

Lapsilta näytteet voidaan ottaa myös ihopistonäytteinä Li-hepariinigeeliputkeen (mikroputki). Näyteputket säilytetään kylmässä esim. kylmägeelin välissä näytteenoton jälkeen ja sentrifugoidaan mahdollisimman pian (viimeistään tunnin kuluessa. Sentrifugoinnin jälkeen näyte voidaan säilyttää huoneenlämmössä.

Menetelmä

Fotometrinen, heksokinaasimenetelmä. Akkreditoitu menetelmä.

Tekotiheys

Päivittäin, kaikkina vuorokauden aikoina

Tulokset valmiina

Samana päivänä.

Viitearvot

lapset, alle 7 vrk 2.9 - 6.5 mmol/l
lapset, 8 vrk - 16 v 3.8 - 7 mmol/l
aikuiset, yli 16 v 4 - 6 mmol/l

Tulkinta

Aikuisilla paastoglukoosin arvo 6.1 - 6.9 mmol/l viittaa heikentynyt paastoglukoosi (impaired fasting glucose) -tilaan. Tulos 7.0 mmol/l tai korkeampi viittaa diabetes mellitus -diagnoosiin.

Plasman glukoosi on peräisin ravinnosta saadusta glukoosista, maksan ja lihasten glykogeenivarastoista sekä glukoneogeneesin (maksassa mm. aminohapoista ja glyserolista) avulla tuotetusta glukoosista. Insuliini alentaa plasman glukoosia, kun taas glukagoni, adrenaliini, glukokortikoidit, kasvuhormoni ja tyroksiini nostavat sitä.

Korkea paaston jälkeinen glukoosiarvo viittaa ensisijaisesti diabetes mellitukseen (insuliinin absoluuttinen tai relatiivinen puute). Jonkin verran kohonneita arvoja voi muuten esiintyä mm. stressitilanteissa (sydäninfarkti, leikkaukset, aivoinsultti ym.), neuroblastoomassa, feokromosytoomassa, akromegaliassa, Cushingin taudissa, primaarisessa aldosteronismissa, glukagonoomassa, kortikosteroidihoitojen yhteydessä, hypertyreoosissa, akuutissa pankreatiitissa ja sepsiksessä.

Veren glukoosi on matala insuliinin yliannostuksessa, liiallisen oraalisen sokeritautilääkityksen tai insulooman yhteydessä. Muita hypoglykemian syitä ovat lisämunuaisen kuorikerroksen tai aivolisäkkeen etulohkon vajaatoiminta, vaikea maksavaurio ja lapsilla eräät geneettiset hiilihydraattiaineenvaihdunnan häiriöt (mm. glykogenoosit). Äidin diabetes tai toksemia voi aiheuttaa hypoglykemian vastasyntyneillä.

Huomautuksia

Plasman glukoosiarvot ovat 10-20% kokoveren arvoja korkeammat.

Tutkimus P -Gluk päivitetty 15.11.2017 / MS

Sivun alkuun

© HUSLAB-liikelaitos. Ohjekirjajärjestelmästä vastaa Janne Suvisaari.
Ohjekirjasivuston viimeisin automaattinen päivitys: 17.01.2018 klo 00:21.