HUS-Kuvantaminen, tutkimusohjekirja

Tutkimusohjekirjan etusivu

Kliininen rasituskoe, spiroergometria laktaattinäyttein

18601 Pt-SpiErgL

Tiedustelut

KLF-yksikkö Meilahti (09) 471 72552

Yhteyshenkilöt

lääkäri Päivi Piirilä: paivi.piirilaathus.fi / (09) 471 72663 / 050 427 2145 ja lääkäri Timo Mustonen: timo.mustonenathus.fi / 050 427 2146

Esivalmistelu

Tavanomainen lääkitys ennen tutkimusta. Nautintoaineiden ja ruokailun osalta toimitaan kliinisen fysiologian laboratorioiden yleisohjeen mukaan http://huslab.fi/ohjekirjan_liitteet/kfi/yleisohjeet

Suoritus

Tavallisimmin rasituskoe tehdään polkupyöräergometriana jolloin tavanomaista EKG-signaalin, verenpaineen sekä oksimetrisignaalin lisäksi tutkitaan laskimoveren laktaatti (maitohappo), ammoniakki sekä verikaasunäytteet laskimoon asetetun muovikanyylin kautta. Mikäli potilaalla on myös hengenahdistusoireilua, liitetään seurantaan virtaustilavuus-silmukoiden sekä FEV1-arvojen seuranta. Rasituksen aikana kirjataan rasittavuustuntemus käyttäen Borgin asteikkoa. Tutkimuksen kesto on noin 1,5 tuntia.

Menetelmä

Kliininen rasituskoe hengityskaasuseurannassa (spiroergometria) tehdään laskimon laktaattinäytteitä seuraten. Laktaattinäytteet otetaan ennen rasitusta, maksimirasituksessa ja palautumisvaiheessa 2, 4, 6, 10, 20, 30 ja 40 minuuttia rasituksen päättymisestä.

Tulkinta

Lihasten aineenvaihdunnan häiriöiden oireita ovat rasitukseen liittyvät lihaskivut ja -kouristukset sekä lihasten herkkä väsyvyys. Glykogeenin pilkkoutumiseen osallistuu useita entsyymejä, joista myofosforylaasin puutos eli McArdlen tauti aiheuttaa sen että veren laktaattitaso rasituksessa ei nouse tai nousee vain lievästi. Normaalisti laktaattitaso nousee 3-5 kertaiseksi lähtötasoon verrattuna. Esim. lihasten mitokondriotaudissa laktaattitaso voi rasituksen jälkeen nousta tavanomaista korkeammaksi.

Tuloste sisältää koepöytäkirjan mittaustuloksineen, laktaattiarvon, spirometriassa mitatut laskennalliset suureet viitearvoineen, EKG-nauhat ja lääkärin lausunnon.

Kirjallisuutta: McArdle B. Myopathy due to a defect in muscle glycogen breakdown. Clin Sci 1951:10:13-33.

Löfberg M, Lindholm H, Naveri H, Majander A, Suomalainen A, Pautau A, Sovijärvi A, Härkönen M, Somer H. ATP, phosphocreatine and lactate in exercising muscle in mitochondrial disease and McArdles disease. Neuromuscul disord 2001:11:370-375.

Huomautuksia

Tutkimusta ei suositella tehtäväksi ennen kuin hengityselintulehduksen kliinisestä paranemisesta on kulunut 2 viikkoa. Muita vasta-aiheita ovat epästabiili angina pectoris, akuutti myo- tai perikardiitti, vaikeat rytmihäiriöt, tuore sydäninfarkti. Antitromboottisen lääkehoidon yhteydessä tutkimuksen suorittaminen harkitaan tapauskohtaisesti hyytymistekijämäärityksien perusteella.

Tutkimus Pt-SpiErgL päivitetty 31.08.2016 / MA

Sivun alkuun

© HUSLAB-liikelaitos. Ohjekirjajärjestelmästä vastaa Janne Suvisaari.
Ohjekirjasivuston viimeisin automaattinen päivitys: 17.01.2018 klo 00:21.