HUSLAB

Tutkimusohjekirjan etusivu. Hakemisto erikoisalan, nimen, lyhenteen tai tutkimusnumeron mukaan

Proteiini, vuorokausivirtsasta

2513 dU-Prot

Tiedustelut

MeiS, puh. kanslia (09) 471 72579, työpiste 72572, päivystysaikana ja viikonloppuisin 72645

Yhteyshenkilöt

kemisti Mia Sneck: mia.sneckathus.fi / 050 427 1548 ja lääkäri Timo Kouri: timo.kouriathus.fi / 050 427 1252

Indikaatiot

Munuaisten toiminnan tutkiminen virtsan proteiinierityksen perusteella.

Näyteastia

Virtsaputki lisäaineeton 4 ml

Näyte

4 ml virtsaa mitatusta vuorokausivirtsasta, lapset vähintään 1 ml. Virtsa on sekoitettava hyvin ennen näytteen erottamista. Keräysaika ja virtsamäärä kirjattava. Lähetys huoneenlämpöisenä, jos perillä vuorokauden kuluessa. Näyte säilyy jääkaapissa viikon. Pitempiaikaista säilytystä varten näyte pakastetaan.

Menetelmä

Fotometrinen, bentsetoniumkloridireaktio. Akkreditoitu menetelmä.

Tekotiheys

Päivittäin

Tulokset valmiina

Samana päivänä.

Viitearvot

kaikki alle 100 mg

Tulkinta

Raskauden 2. ja 3. trimesterin aikana proteiinieritys alle 300 mg/vrk

Normaalisti virtsaan erittyy vain vähän proteiineja, koska glomerulussuodokseen pääsee vain pieni määrä melko pienikokoisia proteiineja, jotka reabsorboidaan tubuluksissa. Proteiinien lisääntynyt eritys virtsaan voi olla prerenaalista, renaalista tai postrenaalista. Proteinuria voi olla myös osaksi renaalista ja osaksi ei-renaalista.

Prerenaalisessa muodossa jonkun normaalistikin glomeruluksista suodattuvan proteiinin pitoisuus plasmassa on lisääntynyt niin, että tubulusten reabsorptiokapasiteetti ylittyy. (Esim. immunoglobuliinien monoklonaalisten kevyiden ketjujen eritys myeloomassa, hemoglobiiniin hemolyysin johdosta, myoglobiinin lihasvaurioissa). Renaalinen proteinuria voi olla glomerulaarista (glomerulusten permeabiliteetti proteiineille lisääntynyt) tai tubulaarista (tubulusten kyky reabsorboida proteiineja heikentynyt).

Postrenaalista proteinuriaa voi esiintyä mm. alempien virtsateiden tulehduksissa (uretriitti, kystiitti) tai maligniteeteissa. Tunnetaan myös ns. ortostaattinen proteinuria, jossa proteiinieritys virtsaan on munuaisten verenkierron muutosten vuoksi lisääntynyt pystyasennossa (eritys jopa yli 1 g/vrk), mutta eritys on viitealueella makuuasennossa. Myös fyysisen rasituksen jälkeen tai kuumeen yhteydessä voi esiintyä tilapäistä proteinuriaa.

Proteiinieritystä vrk-virtsaan (dU-Prot, mg) voidaan likiarvoisesti arvioida kertanäytteen U-AlbKrea (mg/mmol) -suhteen perusteella. Korrelaatio on 0.8 luokkaa. dU-Prot-tuloksen ja U-AlbKrea-tuloksen suhde on noin 17, mikäli proteinuriasta noin 60 % on albumiinista johtuvaa ja loput globuliineista, ja kreatiniinin vuorokausieritykseksi virtsaan oletetaan keskimäärin 10 mmol (vaihteluväli 5-20 mmol, miehet ja naiset). Suhdetta 17 käyttää silti mm. KDIGO:n Kroonisen munuaissairauden hoitosuositus 2012. Suhdeluvun epätarkkuus on +/-50% erityisesti kreatiniinin vrk-erityksen vaihtelusta johtuen. Selviä virheitä aiheutuu immunoglobuliinien kevytketjuerityksestä (myeloomat ja amyloidoosi) ja tubulaaristen proteiinien erityksestä virtsaan. Käytännössä potilaan alkudiagnostiikassa on pyydettävä molemmat tutkimukset, mutta jatkossa kertavirtsan U-AlbKrea-suhteen seuranta riittää, kun seurattava perussairaus on selvä.

Huomautuksia

Määritys suoritetaan arkisin (ma-pe) automaatiolaboratoriossa, iltaisin sekä viikonloppuisin päivystyslaboratoriossa.

dU-Proteiinin määrä lasketaan aina vuorokautta kohden, vaikka keräysaika ei olisikaan 24 tuntia.

Tutkimus dU-Prot päivitetty 22.08.2016 / MS

Sivun alkuun

© HUSLAB-liikelaitos. Ohjekirjajärjestelmästä vastaa Janne Suvisaari.
Ohjekirjasivuston viimeisin automaattinen päivitys: 20.04.2018 klo 01:18.