HUSLAB

Tutkimusohjekirjan etusivu. Hakemisto erikoisalan, nimen, lyhenteen tai tutkimusnumeron mukaan

Hikikoe (pilokarpiini iontoforeesi)

3045 Pt-Hiki-R

Tiedustelut

HUSLAB-talo, Automaatiolaboratorio, Asiakasneuvonta, puh. (09) 471 72579.

Yhteyshenkilöt

kemisti Leena Lindstedt: leena.lindstedtathus.fi / 050-4286646 ja lääkäri Mikko Anttonen: mikko.anttonenathus.fi / 050 4644654

Potilasohjeet

Hikikoe

Indikaatiot

Kystisen fibroosin diagnosointi.

Esivalmistelu

Tutkimus on tilattava etukäteen puhelimitse numerosta 040 632 6480. Lääkitys ei ole kontraindikaatio hikikokeelle. Topiramaatin ja systeemisen fludrokortisonihoidon tiedetään kuitenkin aiheuttavan korkeita hien elektrolyyttipitoisuuksia (ks. yleistä).

Menetelmä

Hien sähkönjohtokykymittaus, pilokarpiini-iontoforeesin jälkeen.

Tekotiheys

Kaksi kertaa viikossa

Tulokset valmiina

Samana päivänä

Yleistä

Pilokarpiini iontoforeesin jälkeen mitataan hien johtokyky, joka kuvastaa hien elektrolyyttien pitoisuutta ja se ilmoitetaan elektrolyyttien kokonaispitoisuutena (mmol/l).

Huom! Hien pääasiallinen anioni on kloridi, mutta se sisältää myös laktaattia ja bikarbonaattia. Tämän vuoksi hien johtokyvyn avulla mitattu kokonaiselektrolyyttikonsentraatio on jonkin verran suurempi kuin suoraan mitattu kloridipitoisuus. Vrt. viitearvot ja tulosten tulkinta (hien johtokyky vs. hien kloridi).

Huom! Hikikokeen onnistuminen ja sen luotettava tulos edellyttää tiettyjen ehtojen täyttymistä (Guidelines for the Performance of the Sweat Test for the Investigation of Cystic Fibrosis in the UK 2nd version, 2014):

Pt-Hikikokeessa alle 6 viikkoisilta imeväisiltä on periaatteessa mahdollisuus saada luotettava tulos. Tutkimus voidaan tehdä jo yli 2 viikkoisille ja yli 2 kg painaville lapsille, jotka ovat normaalissa nesteytystilassa ja joilla ei ole mitään selvää yleissairautta. Sen sijaan keskosina syntyneet eivät tuota hikeä ensimmäisten 7-14 päivän aikana. Täysiaikaisilla vastasyntyneillä hien elektrolyyttien (natrium ja kloridi) pitoisuudet voivat olla koholla ensimmäisten 7 vrk:n aikana. Kirjallisuudessa on myös kuvattu, että afro-amerikkalaisilla tummaihoisilla lapsilla ja alle 3 kg painavilla lapsilla hien eritys ja keräys voi osoittautua ongelmalliseksi.Vaihtoehtoinen tutkimus Pt-Hikikokeelle ongelmatapauksissa on kystisen fibroosin molekyyligeneettinen diagnostiikka.

Topiramaattilääkitys vähentää hien tuottoa ja johtaa liian korkeisiin elektrolyyttipitoisuuksiin. Myös dehydraatio, lapsen pienipainoisuus ja huono ravitsemustila sekä systeeminen fludrokortisonin käyttö voivat aiheuttaa virheellisesti kohonneita hien elektrolyyttipitoisuuksia. Normaali i.v.-nesteytys tai diureettien käyttö eivät vaikuta hikikokeen tuloksiin, jos potilaan tila on stabiili. Tutkimusta ei saa tehdä aktiivisen ihottuman (ekseema) alueelle.

Viitearvot

0-16 v 0 - 60 mmol/l

Tulkinta

Tulos alle 60 mmol/l katsotaan normaaliksi. Tulos joka on alueella 61-80 mmol/l on ns. epävarma alue, mitä tulee kystisen fibroosin diagnoosiin ja tulos yli 80 mmol/l katsotaan kohonneeksi. Kystisessä fibroosissa tulos on yleensä yli tämän rajan ja voi olla selvästi korkeampi. Poikkeava tulos voidaan todeta jo 1-3 kuukauden iässä. Hien kloridipitoisuus voi olla kohonnut myös lisämunuaisten vajaatoiminnassa, hypoparatyreoosissa, hypotyreoosissa ja nefrogeenisessa diabetes insipiduksessa.

Hien kloridipitoisuutta (Sw-Cl) voidaan määrittää myös suoraan iholta kerätystä hikinäytteestä (keräystapa Gibson-Cooke tai Macroduct), jolloin menetelmä on kvantitatiivinen pilokarpiini iontoforeesi (Ks. Farrel PM ym., J. Pediatr 2008:153:S4-S14). Menetelmää ei ole tällä hetkellä käytössä HUSLABissa. Siinä hien kloridin viitearvot ovat:

Kystinen fibroosi epätodennäköinen, kun hien kloridin pitoisuus on 0 - 29 mmol/l.

Epävarma tulos 30 - 59 mmo/l.

Tulos viitteellinen kystiseen fibroosiin yli 60 mmol/l.

Lasten viitervoista lisää mm. Soldin S.J. ym. Pediatric Reference Ranges (AACC Press):

1. Children's national Medical Center, Washington (unpublished data): Ikäryhmä lapset 1 vko - aikuinen: Normaali alle 40 mmol/l kloridille ja alle 40 mmol/l natriumille. Kystisessä fibroosissa pitoisuudet ovat yli 60 mmol/l sekä kloridille että natriumille.

2. Meites ym. (1989) Pediatric Clinical Chemistry, 3rd Ed. Washington, AACC Press 1989.

- 0 - 3,9 kk ikä: normaalit pitoisuudet 6-40 mmol/l (hien Sw-kloridi) ja 4-40 mmol/l (hien Sw-natrium).

- 4-kk - 11,9 kk ikä : 4-29 mmol/l (Sw-kloridi) ja 5-39 mmol/l (Sw-natrium).

- 1 v - 4,9 v ikä: 6-54 mmol/l (Sw-kloridi) ja 6-54 mmol/l (Sw-natrium).

3. Mishra A. ym. Diagnosis of Cystic Fibrosis by Sweat Testing: Age Specific Reference Intervals, J. Pediatr. 2008:153:758-63.

4. Traeger N. ym. Relationship between sweat chloride, sodium, and age in clinically obtained samples, J. Cystic Fibrosis 2014:13:10-14.

5. Farrel P.M. ym. Guidelines for Diagnosis of Cystic Fibrosis in Newborns through Older Adults: Cystic fibrosis Foundation Concensus report, J. Pediatr 2008:153:S4-S14.

Huomautuksia

Tutkimus tehdään tiistaisin ja torstaisin, yleensä klo 13 jälkeen.

Tutkimus Pt-Hiki-R päivitetty 14.12.2017 / LL

Sivun alkuun

© HUSLAB-liikelaitos. Ohjekirjajärjestelmästä vastaa Janne Suvisaari.
Ohjekirjasivuston viimeisin automaattinen päivitys: 17.01.2018 klo 00:21.