HUS-Kuvantaminen, tutkimusohjekirja

Tutkimusohjekirjan etusivu

Autonomisen hermoston tutkiminen

3601 Pt-AutHerm

Tiedustelut

KLF-yksikkö Meilahti (09) 471 72552

Yhteyshenkilöt

lääkäri Päivi Piirilä: paivi.piirilaathus.fi / (09) 471 72663 / 050 427 2145 ja lääkäri Petri Haapalahti: petri.haapalahtiathus.fi / 050 427 2429

Indikaatiot

Tutkimuksen pääaiheita ovat synkopeen syiden ja mekanismin selvittely, autonomisen neuropatian diagnosointi, ortostatismin selvittely, mahdollisen autonomisen hermoston toimintahäiriön osuuden selvittäminen erilaisten oireiden yhteydessä (esim. huimaus, tykytys, hyperventilointi, kuumat aallot, hikoiluhäiriöt) ja autonomisen hermoston toimintaan vaikuttavien lääkkeiden sivuvaikutusten arviointi.

Esivalmistelu

Lääkitys: Lähettävän lääkärin harkinnan mukaan, mielellään ilman sykkeeseen vaikuttavaa lääkitystä.

Nautintoaineet ja ruokailu: 2 tuntia tupakoimatta, 4 tuntia ilman kahvia, teetä, kolajuomia ja muita piristäviä aineita sekä välttäen raskasta ateriaa (ei kuitenkaan ravinnotta) ja 1 vrk ilman alkoholia. Saatavana erillinen Potilasohje

Suoritus

1. Makuulla rekisteröidään syke- ja verenpainevariaatiota vähintään 5 minuutin ajan.

2. Potilas hengittää tahdistetusti noin 2 minuutin ajan.

3. Potilas hengittää syviä hengityksiä ohjeen mukaan noin 2 minuutin ajan.

4. Potilas nousee makuulta seisomaan 8 minuutin ajaksi.

5. Potilas puhaltaa vakiopainetta vastaan 15 sekunnin ajan. Puhallus tehdään kahdesti.

6. Potilas puristaa voimamittaria vakiovoimalla 3 minuutin ajan 30 % havaitusta maksimivoimasta.

Menetelmä

Tutkimus koostuu kuudesta osa-alueesta, joissa mitataan verenpainetta, EKG:ta ja hengitystä erityisesti perustasojen ja sykevariaation selvittämiseksi:

1. Lepomittaus

2. Tahdistettu hengitys

3. Syväänhengityskoe

4. Aktiivinen ortostaattinen koe

5. Valsalvan koe

6. Isometrinen puristuskoe, nyrkistyskoe.

Tulkinta

Voimakkaat verenpaine- tai sykemuutokset tulkitaan tapauskohtaisesti. Yleisesti voidaan todeta, että vaimea sykevaihtelu syväänhengityskokeessa, ortostaattisessa kokeessa sekä Valsalvan kokeessa viittaavat parasympaattisen säätelyn heikkenemiseen. Vaimea diastolisen verenpaineen nousu isometrisessa puristuskokeessa viittaa sympaattisen säätelyn vaimenemiseen.

Viitearvot: Suomalaiset iän ja sukupuolen perusteella lasketut viitearvot (Piha 1988), täydentäen Kardos 2001, Agelink ym. 2001, Tank ym. 2000, Bannister.

Huomautuksia

Ehdottomia vasta-aiheita ovat: akuutit sydänsairaudet ja rytmihäiriöt, akuutti infektiosairaus. Harkinnanvaraiset vasta-aiheet: sydämen dekompensaatio, eteisvärinä tai -lepatus, korkea lepoverenpaine (yli 220/120 mmHg), keskivaikea tai vaikea bronkusobstruktio, keskivaikea tai vaikea anemia.

Lähettävän lääkärin tulisi huomioida potilaan ko-operaatiokyky ja mainita mahdollisista rajoituksista lähetteessä. B-salpaaja ym. sykevariaatiota vähentävä lääkitys tulisi mahdollisuuksien mukaan keskeyttää ennen tutkimusta: B-salpauksen aikana sykevariaation tutkiminen jää epävarmaksi. Potilaita, joilla tahdistinrytmi ei voida luotettavasti tutkia tällä menetelmällä. Myöskään potilaita, joilla on runsaasti rytmihäiriöitä, esim. flimmeri, ei voida luotettavasti tutkia tällä menetelmällä. Jos potilaalla on jatkuva sydäntahdistus, tutkimus ei anna luotettavia tuloksia.

Tutkimus Pt-AutHerm päivitetty 31.08.2016 / MA

Sivun alkuun

© HUSLAB-liikelaitos. Ohjekirjajärjestelmästä vastaa Janne Suvisaari.
Ohjekirjasivuston viimeisin automaattinen päivitys: 17.01.2018 klo 00:21.