Tutkimusohjekirjan etusivu. Hakemisto erikoisalan, nimen, lyhenteen tai tutkimusnumeron mukaan
| 4587 | P -AFOS |
Meilahden sairaalan laboratorio, puh. kanslia (09) 471 72579, työpiste 74304, päivystysaikana 72645
lääkäri Lasse Uotila: lasse.uotila
hus.fi / (09) 471 74306 / 050 427 1548 ja kemisti Aija Helin: aija.helin
hus.fi / (09) 471 73846 / 050 427 2475
Li-hepariini-geeliputki 5 ml
0.5 ml Li-hepariiniplasmaa, lapset vähintään 0.1 ml. Hemolyysi häiritsee määritystä. Lähetys huoneenlämpöisenä, mikäli perillä vuorokauden kuluessa. Näyte säilyy jääkaapissa viikon. Pitempiaikaista säilytystä varten näyte pakastetaan.
Fotometrinen, IFCC:n suosituksen mukaan. Akkreditoitu menetelmä.
Päivittäin, kaikkina vuorokauden aikoina
Samana päivänä
| lapset, 0 - 14 vrk | 60 - 275 | U/l |
| 15 vrk - 1 v | 115 - 460 | U/l |
| 2 - 5 v | 115 - 390 | U/l |
| 6 - 7 v | 115 - 460 | U/l |
| 8 - 9 v | 115 - 345 | U/l |
| pojat, 10 - 11 v | 115 - 335 | U/l |
| tytöt, 10 - 11 v | 115 - 435 | U/l |
| pojat, 12 - 13 v | 125 - 405 | U/l |
| tytöt, 12 - 13 v | 90 - 335 | U/l |
| pojat, 14 - 15 v | 80 - 445 | U/l |
| tytöt, 14 - 15 v | 80 - 210 | U/l |
| pojat, 16 - 18 v | 55 - 330 | U/l |
| tytöt, 16 - 18 v | 35 - 125 | U/l |
| aikuiset, yli 18 v | 35 - 105 | U/l |
Aikuisilla plasman alkalisen fosfataasin (P -AFOS) pääosa on normaalisti maksaperäistä, mutta myös luustoperäistä entsyymiä esiintyy. Kasvuikäisillä lapsilla luustoentsyymi on vallitseva. Plasman koholla oleva entsyymiaktiviteetti on myös tavallisimmin maksa- tai luustoperäistä. Raskauden loppuvaiheessa P -AFOS nousee istukkaperäisen entsyymin vaikutuksesta.
Selvästi kohonnut maksaperäinen AFOS esiintyy erityisesti sappistaasissa. Ekstrahepaattisessa staasissa (sappikivet, pankreaskarsinooma) tavataan korkeimmat nousut (10 – 12 - kertainen). Intrahepaattisessa staasissa (maksametastaasit, sappiteiden tulehdus, eräät lääkeaineet) nousu on yleensä lievempi (2 – 3 -kertainen). Akuutissa hepatiitissa nousu on yleensä kohtalainen, joskus korkea.
Luustoperäinen entsyymi nousee tiloissa, joissa esiintyy lisääntynyttä osteoblastien aktiivisuutta. Korkeimmat aktiviteetit (10 - 25 -kertainen) esiintyvät Pagetin taudissa ja osteogeenisessa luusarkoomassa. Riisitaudissa, luustometastaaseissa, osteomalasiassa ja hyperparatyreoosissa esiintyy kohtalaisesti kohonnutta aktiviteettia (2 - 4 -kertainen). Suolistoperäisen entsyymin kohoaminen voi johtua suoliston kasvaimista, paralyyttinen ileus-tilasta tai nekroosista, mutta liittyy tavallisimmin maksa- tai munuaistautiin.
Joskus kohonnut P -AFOS on peräisin keuhkoista (infarkti, pneumonia), munuaisista (nefriitti), haimasta (pankreatiitti) tai tuumoreista. Kasvaimet voivat erittää istukkatyyppistä (Regan), itusolutyyppistä (Nagao) tai muita poikkeavia (mm. Kasahara) isoentsyymejä. Kohonnut P -AFOS voi johtua myös entsyymin ja immunoglobuliinin kompleksista, joka eliminoituu hitaasti.
Alle 4-vuotiailla lapsilla voi esiintyä ns. transientti hyperfosfatasemia, jossa P -AFOS on selvästi koholla. Entsyymi on osaksi luusto-, osaksi maksaperäistä. Entsyymitaso normaalistuu ilman mitään hoitoja.
Selvästi alentunut (alle 10 U/l) P -AFOS voi johtua perinnöllisestä entsyymipuutoksesta (hypofosfatasia). Lievemmin alentunut arvo voi liittyä hypertyreoosiin.
Uudet pohjoismaisen NORIP-projektin (Nordic Reference Interval Project) tulosten mukaiset aikuisten viitearvot otettu käyttöön 29.4.2004. Menetelmä on muuttunut IFCC:n suosituksen mukaiseksi (International Federation of Clinical Chemistry) ja sen tulostaso on noin 46 % aikaisemmasta tasosta.
Päivitetty 17.05.2006 / AH