HUSLAB

Tutkimusohjekirjan etusivu. Hakemisto erikoisalan, nimen, lyhenteen tai tutkimusnumeron mukaan

Bilirubiini, plasmasta

4592 P -Bil

Tiedustelut

Meilahden sairaalan laboratorio, puh. kanslia (09) 471 72579, työpiste 74304, päivystysaikana 72645

Yhteyshenkilöt

kemisti Mia Sneck: mia.sneckathus.fi / 050 427 1548 ja lääkäri Anna Lempiäinen: anna.lempiainenathus.fi / 040 6411470

Indikaatiot

Maksa- ja sappitiesairauksien ja hemolyyttisten tilojen diagnostiikka. Ikteruksen syyn selvittäminen.

Näyteastia

Li-hepariiniputki 5 ml

Näyte

Näyte säilyy vuorokauden jääkaapissa. Pitempiaikaista säilytystä varten näyte pakastetaan.

Menetelmä

Fotometrinen, diatsoreaktio. Akkreditoitu menetelmä.

Tekotiheys

Päivittäin, kaikkina vuorokauden aikoina

Tulokset valmiina

Samana päivänä

Viitearvot

0 - 1 vrk alle 100 µmol/l
2 - 6 vrk alle 200 µmol/l
7 - 20 vrk alle 100 µmol/l
21 - 30 vrk alle 50 µmol/l
alkaen 1 kk alle 20 µmol/l

Tulkinta

Tutkimusta käytetään maksan ja sappiteiden sairauksien sekä hemolyyttisten tilojen diagnostiikassa. Bilirubiini muodostuu RES-soluissa hemoglobiinin hemistä ja kulkeutuu albumiiniin sidottuna maksasoluihin, joissa tapahtuu sen konjugaatio glukuronihappoon. Konjugoitunut bilirubiini (normaalisti 90 % diglukuronidina, 10 % monoglukuronidina) eritetään sappinesteessä suolistoon. Bilirubiinimäärityksestä (P -Bil) saadaan konjugoitumattoman ja konjugoituneen bilirubiinin yhteenlaskettu pitoisuus. P -Bil-Kj-tutkimus tuottaa konjugoituneen bilirubiinin pitoisuuden, joten tulosten erotus kuvaa konjugoitumattoman bilirubiinin pitoisuutta.

Konjugoitumattoman bilirubiinin pitoisuuden nousu perustuu hemolyyttisissä tiloissa ja eräissä erytropoieesin häiriöissä bilirubiinin liikatuotantoon. Terve maksa pystyy eliminoimaan bilirubiinin vielä sen tuotannon ollessa lisääntynyt noin kolminkertaiseksi; sen jälkeen potilas tulee ikteeriseksi. Ikterus ilmenee silmien kovakalvolla P -Bil-pitoisuuden ollessa n. 50 µmol/l ja iholla lievästi korkeammissa pitoisuuksissa. Konjugoitumaton bilirubiini lisääntyy myös, kun bilirubiinia konjugoivan UDP-glukuronyylitransferaasi-entsyymin aktiivisuus on alentunut geneettisistä syistä. Näistä lievin ja yleisin (esiintyvyys väestöissä 3-5 %) on Gilbertin tauti. Siinä entsyymin aktiivisuus on 20-30 % normaalista, P -Bil koholla, mutta yleensä enintään n. 50 µmol/l. Gilbertin taudissa myös bilirubiinin absorptiossa maksasoluihin voi olla häiriötä, mutta hoitoa ei yleensä tarvita. Vakavampi entsyymipuutos esiintyy Crigler-Najjarin taudissa. Sen vaikeammassa tyypissä I UDP-glukuronyylitransferaasi puuttuu kokonaan, P-Bil on yleensä yli 350 µmol/l. Crigler-Najjarin taudin tyypissä II entsyymin aktiivisuus on alle 10 % normaalista, P -Bil luokkaa 80 - 350 µmol/l. Neonataali-ikterus johtuu myös tavallisesti konjugaatiohäiriöstä, mutta myös konjugoidun bilirubiinin pitoisuus voi olla koholla (esim. neonataalihepatiitissa tai sappitieatresiassa).

Ekstra- tai intrahepaattisessa sappistaasissa nousee ensisijaisesti P -Bil-Kj -pitoisuus. P -Bil-Kj-pitoisuus nousee myös eräissä harvinaisissa häiriöissä kuten Rotorin tauti (konjugoituneen bilirubiinin kuljetushäiriö maksasoluissa) ja Dubin-Johnsonin tauti (konjugoituneen bilirubiinin häiriintynyt eritys). Maksasoluvaurioissa (hepatiitti, kirroosi, lääkkeiden toksinen maksavaikutus) molempien bilirubiinimuotojen plasmapitoisuus on lisääntynyt. Konjugoidun muodon pitoisuus lisääntyy tavallisesti runsaammin.

Indosyaniinivihreä häiritsee määritystä. Jos potilaalle on hiljattain tehty toimenpide, jossa käytetään indosyaniinivihreää, tulisi näyte ottaa eliminaatioajan jälkeen (puoliintumisaika 3-4 minuuttia).

Tutkimus P -Bil päivitetty 05.03.2018 / ALL

Sivun alkuun

© HUSLAB-liikelaitos. Ohjekirjajärjestelmästä vastaa Janne Suvisaari.
Ohjekirjasivuston viimeisin automaattinen päivitys: 23.04.2018 klo 01:17.