HUSLAB

Tutkimusohjekirjan etusivu. Hakemisto erikoisalan, nimen, lyhenteen tai tutkimusnumeron mukaan

Immunoglobuliini A, plasmasta

4827 P -IgA

Tiedustelut

Meilahden sairaalan laboratorio, puh. kanslia (09) 471 72579, työpiste 74304

Yhteyshenkilöt

kemisti Mia Sneck: mia.sneckathus.fi / 050 427 1548 ja erikoislääkäri Päivi Lakkisto: paivi.lakkistoathus.fi / 050 4271458

Indikaatiot

Humoraalisen immuniteetin puutos- ja häiriötilojen, immuunitautien, akuuttien ja kroonisten infektioiden sekä imukudoksen kasvainten (mm. myelooma) diagnostiikka ja seuranta.

Näyteastia

Li-hepariiniputki 5 ml

Näyte

1 ml plasmaa, lapset vähintään 0.2 ml. Lähetys huoneenlämpöisenä, jos perillä vuorokauden kuluessa. Näyte säilyy jääkaapissa viikon. Pitempiaikaista säilytystä varten näyte pakastetaan.

Menetelmä

Fotometrinen, immunokemiallinen. Akkreditoitu menetelmä.

Tekotiheys

Päivittäin

Tulokset valmiina

Samana päivänä

Viitearvot

lapset alle 1 kk 0.1 - 0.22 g/l
1-2 kk 0.1 - 0.44 g/l
3-5 kk 0.1 - 0.66 g/l
6-7 kk 0.1 - 0.77 g/l
8-9 kk 0.1 - 0.89 g/l
10 kk-2 v 0.1 - 1.11 g/l
3-4 v 0.14 - 1.77 g/l
5-6 v 0.26 - 2.33 g/l
7-12 v 0.35 - 2.99 g/l
13-14 v 0.44 - 3.1 g/l
miehet yli 14 v 0.88 - 4.84 g/l
naiset yli 14 v 0.52 - 4.02 g/l

Tulkinta

Monoklonaalista IgA-pitoisuuden nousua tavataan myeloomassa, IgA-raskasketjutaudissa ja muissa pahanlaatuisissa immunoproliferatiivisissa tiloissa, lievempänä myös IgA-tyyppisessä MGUS:ssa (monoclonal gammopathy of undetermined significance). Polyklonaalista yleistä immunoglobuliinien pitoisuuden nousua esiintyy kroonisissa ja vaikeissa akuuteissa infektioissa, maksakirroosissa (selvimmin nousevat IgG ja IgA), autoimmuunitaudeissa ja sarkoidoosissa.

IgA:n spesifistä polyklonaalista lisääntymistä esiintyy erityisesti alkoholikirroosissa, suolisto- ja keuhkoinfektioissa, Crohnin taudissa, IgA-nefropatiassa, maligniteettien ja nivelreuman yhteydessä. Alentuneita arvoja esiintyy etenkin hypo- ja agammaglobulinemioissa. Selektiivisistä immunoglobuliinien puutostiloista yleisin on IgA:n geneettinen puutos (esiintyminen Suomessa 1:700), johon voi liittyä infektioherkkyys ja verensiirtoreaktioita.

Immunoglobuliinien pitoisuus voi olla matala plasmaproteiinien menetyksen johdosta (nefroosi, enteropatiat), maligniteeteissa, diabeteksessa, sytostaatti- ja kortisonihoitojen johdosta. Myeloomassa ja muissa pahanlaatuisissa immunoproliferatiivisissa taudeissa muiden kuin M-komponentin immunoglobuliiniluokan pitoisuudet ovat yleensä alentuneet. Kevytketjumyeloomassa seerumin IgG, IgA ja IgM ovat tavallisesti kaikki alentuneet.

Monoklonaalinen immunoglobuliini reagoi immunokemiallisessa kvantitaatiossa usein poikkeavasti, jolloin sen pitoisuudesta voidaan saada väärä kuva. Näissä tapauksissa pitoisuus on kvantitoitavissa luotettavammin kapillaarielektroforeesista (2522, S -Proteiini, fraktiot).

Tutkimus P -IgA päivitetty 06.05.2016 / TK

Sivun alkuun

© HUSLAB-liikelaitos. Ohjekirjajärjestelmästä vastaa Janne Suvisaari.
Ohjekirjasivuston viimeisin automaattinen päivitys: 24.01.2018 klo 00:20.