HUS-Kuvantaminen, tutkimusohjekirja

Tutkimusohjekirjan etusivu

Kilpirauhasen gammakuvaus + laskenta (BA1MN)

7605 Pt-KilpirG

Tiedustelut

Isotooppiyksikkö Meilahti (09) 471 72554, KFI-yksikkö Jorvi (09) 471 82020

Yhteyshenkilöt

lääkäri Jukka Schildt: jukka.schildtathus.fi / 050 427 2011 ja lääkäri Sorjo Mätzke: sorjo.matzkeathus.fi / 050 428 4300

Indikaatiot

Kilpirauhasen koon, muodon ja toiminnallisen tilan selvittely sekä subakuutin tyreoidiitin diagnostiikka.

Esivalmistelu

Tutkimus voidaan tehdä joko radioaktiivisella jodilla tai teknetiumilla. Jodikuvauksessa merkkiaine annetaan kuvausta edeltävänä päivänä ja lasketaan myös kilpirauhasen kertymä.

Jodikuvaus. Jodikuvauksessa potilaan tulee olla ravinnotta 2 tuntia ennen merkkiaineen antoa ja 2 tuntia sen jälkeen. Jodipitoiset lääkkeet, ravintoaineet ja röntgenvarjoaineet häiritsevät jodikertymän mittausta vaihtelevasti. Aikaisemmat röntgenvarjoainekuvaukset on mainittava lähetteessä. Tyreostaattien käytössä tulee pitää vähintään 2 vrk:n tauko. Kilpirauhashormonivalmiste vaikuttaa 3 viikkoa, joten sen käyttö on lopetettava hyvissä ajoin ennen tutkimusta.

Teknetiumkuvaus. Tyreostaattihoitoa ei tarvitse keskeyttää ennen teknetiumkuvausta. Kilpirauhashormonivalmiste vaikuttaa 3 viikkoa, joten sen käyttö on lopetettava hyvissä ajoin ennen tutkimusta. Potilaille saatavana erillinen Potilasohje

Suoritus

Kilpirauhanen kuvataan ja kuvaan paikannetaan jugulum.. Kuvauksen kesto noin puoli tuntia. Jodikuvauksessa lasketaan 24 tunnin kertymä

Menetelmä

Jodikuvaus. Radiojodikuvauksessa annetaan Na(123I)-kapseli tai -liuosta suun kautta 24 tuntia ennen kuvausta. Kuvauksen yhteydessä tehdään kertymämittaus.

Teknetiumkuvaus. 99mTc-perteknetaatti injisoidaan laskimoon 20 minuuttia ennen kuvausta. Perteknetaatti kertyy kilpirauhasen jodiditilaan. Teknetium-kuvauksen yhteydessä ei tehdä kertymämittausta.

Tulokset valmiina

1-2 päivän kuluessa (lausunto ja gammakuva).

Tulkinta

Jodikuvaus. Tutkimuksella voidaan todeta kilpirauhasen koko, muoto ja poikkeamat merkkiainejakaumassa. Kyhmyistä voidaan arvioida niiden luonne (hypo-, hyper- tai normoaktiivisuus).

Teknetiumkuvaus. Tutkimuksella voidaan todeta kilpirauhasen koko, muoto ja poikkeamat merkkiainejakaumassa. Tyreoidiitin kyseessä ollen kilpirauhanen ei kerää merkkiainetta.

Kilpirauhaskertymän viitearvot ovat jodikuvauksessa 17-42 %/24 h.

Vastaus sisältää paikalliskuvat ja lausunnon, jodikuvauksessa myös kertymäprosentin.

Huomautuksia

Raskaus suhteellinen. Imetyksessä on pidettävä kolmen imetyskerran tauko. Aikuiselle annettava aktiivisuus ja efektiivinen sädeannos sekä raskaana oleville ja imettäville erilliset ohjeet http://huslab.fi/ohjekirjan_liitteet/kfi/yleisohjeet

Tutkimus Pt-KilpirG päivitetty 12.05.2016 / MA

Sivun alkuun

© HUSLAB-liikelaitos. Ohjekirjajärjestelmästä vastaa Janne Suvisaari.
Ohjekirjasivuston viimeisin automaattinen päivitys: 22.01.2018 klo 00:20.