HUS-Kuvantaminen, tutkimusohjekirja

Tutkimusohjekirjan etusivu

Lisämunuaiskuoren gammakuvaus (BC1AN)

7635 Pt-AdrenG

Tiedustelut

Isotooppiyksikkö Meilahti (09) 471 72554, Isotooppiyksikkö Kymenlaakson sairaala 044 223 1384

Yhteyshenkilöt

lääkäri Jukka Schildt: jukka.schildtathus.fi / 050 427 2011 ja lääkäri Sorjo Mätzke: sorjo.matzkeathus.fi / 050 428 4300

Indikaatiot

Primääri hyperaldosteronismi, Cushingin taudin ja sattumalöydöksenä todettujen lisämunuaistuumoreiden selvittely. Jatkotutkimuksena tavanomaisten kuvantamistutkimusten sekä tuumorin biokemiallisen selvittelyn jälkeen. Erotusdiagnostiikka metastaattisen ja ei-malignin lisämunuaisen välillä syöpäpotilailla. Ektooppisen tai lisämunuaisperäisen kortisolia tuottavan tuumorin postoperatiivinen seuranta mahdollisen aktiivisen jäännöskudoksen havaitsemiseksi.

Esivalmistelu

Jos tutkimus tehdään deksametasonijarrutuksen aikana, deksa-metasoniannos on 1 mg x 4 ja se aloitetaan 7 päivää ennen merkkiaineinjektiota ja sitä jatketaan koko tutkimuksen ajan.

Esilääkitys kilpirauhasen suojaamiseksi annetaan natriumperkloraattia 300mg p.o.

Suoritus

Merkkiaine injisoidaan hitaasti 2-3 minuutin kuluessa kanyylin tai tippainfuusion kautta. Gammakuvaukset suoritetaan 3, 5 ja tarvittaessa 7 vrk kuluttua injektiosta. Mikäli ei ole kontraindikaatioita, suoli tyhjennetään ennen kuvauksia antamalla laksatiiveja (esim. Bisacodyl).

Menetelmä

Merkkiaineena käytetään 131I-norkolesterolia, joka kertyy lisämunuaisen kuorikerrokseen LDL-reseptorien välityksellä. Kertymää säätelee ACTH sekä vähäisemmässä määrin angiotensiini.

Tulokset valmiina

1 viikon kuluessa aineen annosta.

Tulkinta

Suorittamalla tutkimus deksametasonijarrutuksen aikana voidaan joskus paremmin erottaa onko lisääntyneen steroidituotannon syy aivolisäke- vai lisämunuaisperäinen. Deksametasonijarrutuksella estetään ACTH:n vaikutus aldosteronismissa tai hyperandrogenismissa.

Hyperkortisolismi. Tutkimus tehdään yleensä ilman deksametasonihoitoa. Näin voidaan selvittää, onko kyseessä ACTH:sta riippuva bilateraalinen hyperplasia tai unilateraalinen neoplasia. Adrenalektomian jälkeisessä relapsissa voidaan myös etsiä toimivaa lisämunuaista.

Aldosteronismi. Tutkimuksen tarkoitus on löytää aldosteronooma ja se tehdään deksametasonijarrutuksen aikana. Adenoomat ja hyperplasiat keräävät merkkiainetta estolääkityksestä huolimatta.

Hyperandrogenismi. Tutkimuksella voidaan selvittää lisämunuaisten osuus androgeenien liikatuotannossa. Koe tehdään deksametasonijarrutuksen aikana. Jos kertymä on lisääntynyt ja löydös on symmetrinen, löydös viittaa bilateraaliseen hyperplasiaan. Neoplasiatapauksissa löydös on toispuolinen. Normaalisti noin alle 1 % annetusta radionuklidiannoksesta kertyy 3-5 päivän aikana lisämunuaisiin. Jos kertymä on lisääntynyt, löydös merkitsee lisämunuaisen kuorikerroksen toiminnan vilkastumista. Metastaattinen lisämunuaistuumori tulee puutosalueena näkyviin.

Vastaus sisältää paikalliskuvasarjat ja lausunnon.

Huomautuksia

Ei anneta raskaana oleville, eikä ilman pakottavaa syytä imettävälle naiselle. Merkkiaineen anto saattaa aiheuttaa sivuvaikutuksia yleensä noin 5-20 min injektion jälkeen (pahoinvointia, palpitaatiota, vasodilataatiota, huimausta, hengityksen lyhentymistä jne.). Suonen ulkopuolelle kulkeutunut merkkiaine aiheuttaa kudosvauriota.

Aikuiselle annettava aktiivisuus ja efektiivinen sädeannos http://huslab.fi/ohjekirjan_liitteet/kfi/yleisohjeet

Tutkimus Pt-AdrenG päivitetty 02.01.2018 / MA

Sivun alkuun

© HUSLAB-liikelaitos. Ohjekirjajärjestelmästä vastaa Janne Suvisaari.
Ohjekirjasivuston viimeisin automaattinen päivitys: 20.04.2018 klo 01:18.