HUS-Kuvantaminen, tutkimusohjekirja

Tutkimusohjekirjan etusivu

Luun tiheysmittaus, 2 kohdetta (NK6QA), ilman lausuntoa

9007 Pt-LuuTih2

Tiedustelut

KFI-yksikkö Jorvi (09) 471 82020, KLF-yksikkö Hyvinkää (019) 458 72758, Radiologia Kätilöopisto (09) 471 65356, Radiologia Lohjan sairaala (019) 380 1230, Radiologia Tikkurila (09) 839 23756, Radiologia syöpätautien klinikka (09) 4717 3214

Yhteyshenkilöt

lääkäri Vesa Järvinen: vesa.jarvinenathus.fi / (019) 458 72750 ja lääkäri Sanna Toiviainen-Salo: sanna.toiviainen-saloathus.fi / (09) 471 72739

Indikaatiot

1) Anamneesissa pienienerginen murtuma (kaatumisesta samalla tasolla tai putoamisesta matalalta tasolta syntynyt) 2) Yli 65-vuotias nainen, jolla on osteoporoosin riskitekijöitä: lonkkamurtuma vanhemmilla, runsas tupakointi tai alkoholin käyttö, kalsiumin vähäinen saanti 3) Tutkittavalla on muita osteoporoosin vaaraa lisääviä sairauksia ja tekijöitä, kuten menopaussi ennen 45 vuoden ikää (ei estrogeenihoitoa), pitkäaikainen (yli kolme kuukautta) oraalinen glukokortikoidihoito, primaarinen hyperparatyreoosi / hypertyreoosi, hypogonadismi, diabetes mellitus, mekanismeiltaan erilaiset syöpäsairaudet (erityisesti myelooma, eturauhassyövän kastraatiohoito, luustometastaasit), idiopaattinen hyperkalsiuria, D-vitamiinin puutos, elinsiirto, munuaisten krooninen vajaatoiminta, hyperkortisolisimi (Cushingin oireyhtymä), ruoansulatuskanavan sairaus: keliakia, haavainen paksusuolentulehdus, Crohnin tauti, mahalaukun poiston jälkitila tai vaikea laktoosi-intoleranssi eikä potilas käytä kalsiumvalmisteita, krooninen maksasairaus, nivelreuma ja sen sukulaissairaudet, eturauhassyöpää sairastavan kirurginen tai kemiallinen kastraatio, lääkitys: fenytoiini, karbamatsepiini, kilpirauhassyövän jälkihoitoon käytetty suuriannoksinen tyroksiini, rintasyövän hoitoon käytetty aromataasin estäjä, pitkäaikainen hepariinilääkitys 4) Epäily osteoporoosista röntgenkuvan perusteella (nikamamuutos tai vaikutelma pienentyneestä kalsiumpitoisuudesta) 5) Potilaan pituus on pienentynyt vähintään 5 cm, torakaalinen kyfoosi

Tutkimuksella mitataan luun tiheysominaisuuksia heijastaen luun haurastumista ja sen astetta (osteopenia ja osteoporoosi). Mittauksessa saadaan selville myös koko kehon rasvaosuus ja rasvajakaumasekä sekä käsitys lihasmassasta. Lateraalirangan tutkimus tehdään, kun epäillään rintarangan osteoporoottisia murtumia ja kun halutaan saada käsitys lannerangan nikamakorpusten rakenteesta. Tutkimus voidaan tehdä myös, kun lanneranka on merkittävästi degeneroitunut. Tutkimuspyynnöstä tulee perustellusti käydä ilmi, halutaanko:

1) jos halutaan aikuisille lannerangan ja lonkkien mittauksen lisäksi koko kehon mittaus ja/tai lateraalirangan mittaus erikseen tai 2) lapsille tehtävän lannerangan mittauksen lisäksi muita mittauksia kuten koko kehon mittaus perustellusta syystä 3) tutkimukselle lausunto, tilauskoodi 21199 Pt-LuuTiL2 Luun tiheysmittaus, 2 kohdetta (NK6SA) lausuttuna

Esivalmistelu

Mittauspäivänä voi syödä ja juoda sekä ottaa lääkkeet normaalisti. On otettava kuitenkin huomioon on, että tutkimuspäivän aamuna otetut kalkkivalmisteet, rautavalmisteet tai osteoporoosilääkkeet saattavat haitata kuvien tulkintaa, koska imeytymättömät tabletit näkyvät kuvissa. Näiden valmisteiden ottoa tutkimuspäivän aamuna on hyvä välttää. Myös varjoaineet ja radiolääkkeet häiritsevät tulkintaa. Jodi- ja bariumtutkimuksesta tulee olla kulunut vähintään yksi viikko ja isotooppitutkimuksesta vähintään yksi päivä. Jos potilaalle on aiemmin tehty luun tiheysmittaus HUSissa, mittaus tulisi tulosten vertailtavuuden vuoksi suorittaa samalla laitteella.

Potilasohje

Tutkimus vaatii ajanvarauksen. Ajanvarausohje

Suoritus

Tutkimuksessa mitataan röntgensäteiden avulla luun mineraalitiheyttä. Mittaus tapahtuu selinmakuulla ja kestää maksimissaan 30 minuuttia. Laite tunnistaa eri kudostyypit, luiden degeneraation ja murtumien aiheuttamat tiivistymät ja määrittelee niiden avulla analyysiin kelpaavien luiden luun rajat ja pinta-alan. Mittaus suoritetaan pääsääntöisesti lannerangan nikamista L 1-4 sekä molempien lonkkien alueelta. Jos molempien lonkkien mittaus ei ole mahdollista, mitataan vain toinen lonkka, ensisijaisesti vasen. Jos mittausalueella on metallia tai lonkassa/lonkissa on proteesi(t) tai alue on poikkeavan skleroottinen/degeneroitunut, tehdään koko kehon mittaus. Pyrkimyksenä on saada kaksi luotettavaa mittausaluetta.

Menetelmä

Luuntiheyden mittaus tehdään HUS-Kuvantamisessa kaksienergisellä röntgenabsorptiomenetelmällä (DXA), joka on maailmanlaajuisesti yleisin ja parhaiten standardoitu luuntiheyden mittausmenetelmä.

WHO:n määritelmän mukaan aikuisilla osteoporoosia edustaa luuntiheys, joka on vähintään 2,5 keskihajontaa (SD standard deviation) pienempi kuin terveiden 20-40-vuotiaiden naisten keskimääräinen luuntiheys (T-luku = tai < 2,5). Vaikea osteoporoosi on tila, jossa osteoporoottiseen luun tiheyteen liittyy yksi tai useampia murtumia.

Osteopenia edustaa WHO:n määritelmän mukaan luuntiheyttä, joka on 1-2,5 SD pienempi kuin edellä mainittu luun huipputiheys (-2,5 < T-luku < -1).

Normaali luuntiheys poikkeaa terveiden 20-40-vuotiaiden naisten keskimääräisestä luuntiheydestä korkeintaan +/- 1,0 SD (+1,0 = tai < T-luku = tai < -1,0).

Käytössä on Lunarin ja Hologicin laitteistoja. Jos mahdollista, luuntiheyden seurantatutkimukset on hyvä tehdä saman merkkisellä laitteella kuin alkututkimukset, koska eri laitteiden laskentatavoissa on eroja. Vaikka sädeannos onkin pieni, raskaana olevien ja lasten tutkimista tulisi välttää ilman perusteltua syytä. Huomioitavaa on, että laitteiden painoraja on Hyvinkäällä, Jorvissa ja Kätilöopistolla 160 kg, Tikkurilassa 130 kg, Lohjalla 137 kg ja Meilahden sairaalassa 204 kg.

Mittauksen yhteydessä voidaan laskea ns. FRAX-indeksi. FRAX (Fracture Risk Assessment Tool) on WHO:n tuella laadittu murtumien riskitekijäanalyysi, joka laskee riskitekijöiden perusteella lonkkamurtuman ja tärkeimpien osteoporoottisten murtumien (lonkka-, ranne-, olkavarsi- tai kliininen nikamamurtuma) todennäköisyyden kymmenelle vuodelle. FRAX-murtumariski-indeksi lasketaan 40-90-vuotiaille potilaille luuntiheystuloksen ja potilaan antamien riskitietojen avulla. Indeksiä ei lasketa, jos osteoporoosi on jo tiedossa ja lääkityksellä hoidossa (kontrollitutkimus).

Koko kehon tutkimusta voidaan käyttää luuntiheyden arvioinnin lisäksi kehon rasvamäärän ja rasvattoman kehon massan selvittämiseen. Rangan lateraalirankatutkimusta voidaan käyttää vain nikamien rakenteelliseen tutkimiseen, tiheysarvoa ei lasketa.

Yleistä

Mittauksen säteilyrasitus on erittäin pieni: se vastaa noin viikon oleskelua Suomen taustasäteilyssä.

Tulkinta

Tutkimukseen 9007 Pt-LuuTih2 ei sisälly lausuntoa. Luuntiheysmittauksen tulkinta perustuu kantavan luuston matalimpaan luuntiheysarvoon. Hoitopäätös perustuu luuntiheysmittauksen ohella kliiniseen arvioon murtumariskistä (murtuma-anamneesi, murtumille altistavat sairaudet, luuta heikentävät lääkitykset, FRAX-indeksi).

Diagnostisten kriteerien perustana naisilla on mitatun luuntiheyden suhde luun elinikäiseen suurimpaan tiheyteen (20-40-vuotiaiden terveiden naisten luuntiheys, peak bone mass). Koska eri mittauslaitteilla saatavat absoluuttiset tiheysarvot (g/cm2) vaihtelevat, mittaustulosten tulkinnan yhtenäistämiseksi käytetään yksikkönä keskihajontaa (T-luku). Tulosteessa näkyy potilaan mittaustulos kaaviona, jossa tulosta on verrattu sekä standardipoikkeamina nuoriin aikuisiin (T-luku, vihreä-keltainen-punainen väripohja) että potilaan kanssa saman ikäisiin ja saman painoisiin (Z-luku, iän mukaan laskevat viitearvokäyrät, joissa _1 SD rajat). Viitearvoaineisto on valittu etnisen ryhmän (valkoinen jos potilas on asunut 6 kk Suomessa) ja referenssipopulaation (Suomi jos potilas on asunut 6 kk Suomessa) mukaan.

Tulkinta perustuu potilaan iän mukaan joko T-lukuun tai Z-lukuun:

Naiset: menopausaaliset ja postmenopausaaliset ja miehet: yli 50-vuotiaat

- T-luku

- WHO:n osteoporoosimääritelmää voidaan soveltaa luotettavasti

Naiset: premenopausaaliset ja miehet: alle 50-vuotiaat

- Z-luku (poikkeavan raja -2,0 SD)

- Nimityksiä osteopenia ja osteoporoosi ei tule käyttää. Erityisesti näissä nuoremmissa ikäryhmissä kliinikon tulee sulkea pois sekundaariset syyt alentuneen luuntiheyden taustalta (ks. Indikaatiot).

Lapset (alle 20-vuotiaat)

- Z-luku (poikkeavan raja -2,0 SD)

- Tulos tulee suhteuttaa lapsen kehitysasteeseen ja kasvuun - Lasten tutkiminen tulee keskittää erikoissairaanhoitoon

Selvästi ylipainoiset tai yli 75-vuotiaat

- T-luvun painoarvo lisääntyy hoitoratkaisuja mietittäessä, jos Z-luku on alle viitekäyrien (viitekäyrät _1 SD iänmukaisesta viitearvosta)

Tutkimus Pt-LuuTih2 päivitetty 06.02.2017 / MA

Sivun alkuun

© HUSLAB-liikelaitos. Ohjekirjajärjestelmästä vastaa Janne Suvisaari.
Ohjekirjasivuston viimeisin automaattinen päivitys: 16.01.2018 klo 00:23.