HUSLABin tutkimusohjekirjan on korvannut 15.10.2024 HUS Diagnostiikkakeskuksen "AMMATTILAISEN SIVUSTO".
Tutkimus Pt-SpirErg (10003) Kliininen rasituskoe, verikaasuspiroergometria uudella sivustolla
Tälle sivulle osoittavat linkit pyydetään päivittämään osoittamaan uudelle sivustolle osoitteeseen
https://diagnostiikka.hus.fi/tutkimus?id=10003
Tutkimuksen Pt-SpirErg (10003) tiedot vanhassa tutkimusohjekirjassa
HUOM! NÄMÄ TIEDOT EIVÄT OLE ENÄÄ AJAN TASALLA.
KLF-yksikkö Meilahti (09) 471 72552
Selvitetään verikaasu- ja happoemästasapainoa fyysisen rasituksen ja ortostaattisen kokeen aikana. Tutkimusta käytetään rasitushengenahdistuksen ja epäselvien rintatuntemusten erotusdiagnostiikassa, erityisesti epäillyn hyperventilaatio-oireyhtymän ja hypoksemian yhteydessä sekä työkyvyn ja fyysisen suorituskyvyn ja sen rajoittuneisuuden syyn arvioinnissa.
Lääkitys: Diagnostinen tutkimus lääketauon aikana lähettävän lääkärin harkinnan mukaan (digitalis 7-10 vrk, beetasalpaajat ja kalsiumestäjät 2 vrk, keuhkoputkiin vaikuttavat lääkkeet http://huslab.fi/ohjekirjan_liitteet/kfi/yleisohjeet muulloin potilaan normaalisti käyttämä, optimaalinen lääkitys.
Nautintoaineet ja ruokailu: 4 tuntia ilman kahvia, teetä, kolajuomia ja muita piristäviä aineita, 4 tuntia välttäen raskasta ateriaa (ei kuitenkaan ravinnotta), 2 tuntia tupakoimatta sekä 1,5 vrk ilman alkoholia. Lisäksi 2 tuntia välttäen voimakasta fyysistä rasitusta.
Toisen käden keskisormesta poistetaan ennen tutkimukseen saapumista mahdollinen kynsilakka tai rakennekynsi, koska sormesta mitataan veren happipitoisuutta.
Saatavana erillinen Potilasohje
Ensin asetetaan paikallispuudutuksessa kanyyli potilaan kyynärtaipeen valtimoon, lisäksi potilaalle kasvoille asetetaan maski. 10 min. Levon jälkeen mitataan lepoarvot. Kokeen aikana rekisteröitäviä muuttujia ovat hengitystaajuus, uloshengitysilman happi- ja hiilidioksidipitoisuus ja niiden avulla lasketut suureet. Lisäksi seurataan EKG:ta, verenpainetta, happisaturaatiota ja FEV1-arvoja, sekä analysoidaan valtimoverinäytteitä. Mittaukset tehdään ensin levossa, sitten ortostaattisen kokeen aikana, rasitus- ja lopuksi palautumisvaiheessa. Rasituksen aikana kirjataan rasittavuustuntemus käyttäen Borgin asteikkoa. Tutkimuksen kesto on noin 2 tuntia.
Ennen rasituskoetta potilaalle tehdään ortostaattinen koe kaasujenvaihdunta-analyysein. Rasituskoe tehdään yleensä polkupyörärasituksena. Koe etenee 2-3 minuutin portain ja jatketaan siihen asti, kunnes ilmaantuu syy lopettaa koe tai potilaan maksimaalinen taso on saavutettu. Potilaan kasvoilla olevan maskin kautta mitataan jatkuvasti uloshengitysilman virtausta ja analysoidaan happi- ja hiilidioksidipitoisuutta. Kyynärtaipeen valtimossa olevan kanyylin kautta otetaan näytteitä levossa, ortostaattisen kokeen lopussa, rasituksessa ja palautumisvaiheen aikana.
Tuloksia verrataan viitearvoihin ja tehdään arvio kokonaissuorituskyvystä, hapenkulutuksesta, ventilatorisesta ja sirkulatorisesta kapasiteetista ja sydänlihasiskemiasta. Verikaasuanalyysissä kiinnitetään erityisesti huomiota hapetustilanteeseen ja mahdollisen respiratorisen alkaloosin ja metabolisen asidoosin kehittymiseen.
Viitearvot: Nordesjö ja Landelius Scand J Clin Lab Invest 1975;35, suppl.143, p.64; Seliger et al. Eur J Appl Physiol 1978;39:155-164; Wasserman et al In Principles of exercise testing and interpretation. 3 rd ed. Lippincott Williams&Wilkins, 1999.
Tuloste sisältää koepöytäkirjan mittaustuloksineen, laskennalliset suureet viitearvoineen, EKG-nauhat ja lääkärin lausunnon.
Tutkimusta ei suositella tehtäväksi ennen kuin hengityselintulehduksen kliinisestä paranemisesta on kulunut 2 viikkoa. Muita vasta-aiheita ovat lisääntynyt vuototaipumus (antikoagulanttihoito), epästabiili angina pectoris, akuutti myo- tai perikardiitti, vaikeat rytmihäiriöt, tuore sydäninfarkti. Invasiivisten toimenpiteiden/leikkausten jälkeen harkittava tapauskohtaisesti.