HUSLAB - tutkimusohjekirja

Tutkimuksen dU-Aldos (1033) tiedot vanhassa tutkimusohjekirjassa

HUOM! NÄMÄ TIEDOT EIVÄT OLE ENÄÄ AJAN TASALLA.

Tiedustelut

HUSLAB Asiakasneuvonta, puh. 09 471 72579, arkisin klo 07.30-15.00.

Indikaatiot

Hypertension erotusdiagnostiikka sekä primäärisen ja sekundaarisen hyperaldosteronismin erotusdiagnostiikka yhdessä seerumin aldosteroni- ja plasman reniinimääritysten kanssa.

Esivalmistelu

Useat lääkeaineet voivat häiritä aldosteronimääritystä. Hoitava lääkäri antaa potilaalle ohjeet mahdollisesta lääkityksen keskeyttämisestä ennen näytteenottoa. Ennen näytteenottoa tulisi estrogeenivalmisteet, spironolaktoni, kortisoni ja triamtereeni keskeyttää vähintään 4 viikoksi, prostaglandiini-inhibiittorit 2 viikoksi, ACE- estäjät, angiotensiini II-reseptorin estäjät, beeta-salpaajat, sympatolyytit ja vasodilataattorit vähintään viikoksi.

Hoitava lääkäri antaa potilaalle myös ohjeet mahdollisesta tutkimusta edeltävästä erityisruokavaliosta. Lakritsin ja salmiakin syönti on hyvä keskeyttää 3-5 päivän ajaksi.

Näyteastia

Muoviputki 10 ml

Näyte

Vuorokausivirtsan keräysastia on pidettävä jääkaapissa (+2-8C) keräyksen ajan. Hyvin sekoitetusta ja mitatusta vuorokausivirtsasta (24 h) lähetetään muoviputkessa 10 ml pakastettuna analyysilaboratorioon. Vuorokausivirtsamäärä on ilmoitettava. Sallittu keräysaika on 22-26 h. Mikäli keräysaika poikkeaa tästä, on todellinen keräysaika kirjattava laboratoriotietojärjestelmään ja näyteputkeen.

Menetelmä

Nestekromatografia-massaspektrometria (LC-MS/MS).

Tekotiheys

Kerran viikossa

Viitearvot

Kaikki

alle 40

nmol

Tulkinta

Aldosteroni on elimistön tärkein mineralokortikoidi. Sitä muodostuu lisämunuaiskuoren zona glomerulosassa. Se lisää natriumin reabsorptiota munuaisten distaalisessa tubuluksessa, jolloin kalium- ja vetyioneja erittyy. Aldosteronin erityksen säätelijät ovat reniini- angiotensiinijärjestelmä, seerumin natrium-, kalium- ja ACTH-pitoisuus. Koska aldosteroni erittyy vereen sysäyksittäin, voi aldosteronin määritys keräysvirtsasta varmentaa diagnoosin edellyttäen, että munuaisfunktio on normaali. Natriumin eritys virtsaan korreloi käänteisesti virtsan aldosteronipitoisuuden kanssa. Normaalitilanteessa virtsan aldosteronipitoisuus laskee, kun natrium-taso on riittävän korkea. Aldosteronin liikaeritys voi olla primaarista tai sekundaarista.

Aldosteronin lisääntynyt eritys virtsaan, kohonnut aldosteronin pitoisuus seerumissa, kohonnut plasman aldosteroni-reniinisuhde (ARR)(yli 28) ja matala plasman reniinipitoisuus sekä hypokalemia viittavat vahvasti primaariseen hyperaldosteronismiin. Primäärisen hyperaldosteronismin syitä ovat adenooma, bilateraalinen hyperplasia, familiaarinen hyperaldosteronismi, lisämunuaisen kuorikerroksen karsinooma sekä ektooppinen aldosteronin eritys.

Sekundaarisessa hyperaldosteronismissa seerumin aldosteroni-, plasman reniini- ja virtsan aldosteronipitoisuudet ovat koholla. Sekundaarista hyperaldosteronismiä voivat aiheuttaa mm. renovaskulaarinen hypertensio, diureettihoito, raskaus, Bartterin ja Gitelmannin syndroomat sekä turvotustilat, joissa tehollinen plasmatilavuus on pienentynyt.

Kohonneen vuorokausivirtsan aldosteronipitoisuuden taustalla voi olla myös mm. sydämen vajaatoiminta, munuaisten vajaatoiminta, peritoniitti, maksakirroosi, pre-eklampsia.