Tutkimusohjekirjan etusivu. Hakemisto erikoisalan, nimen, lyhenteen tai tutkimusnumeron mukaan
10982 | P -SC5b-9 |
UTULAB laboratorio : (02) 333 7419, lääkäri : (02) 333 7526
lääkäri Hanna Jarva: hanna.jarvahus.fi / 050 427 9816 ja lääkäri Anne Toivonen: anne.toivonen
hus.fi / 0504408375
Komplementin aktivaation osoittaminen (infektiot, vaskuliitit, SLE, glomerulonefriitit).
EDTA-putki 7 ml
2 ml EDTA-plasmaa, (HUOM: EDTA-veri sentrifugoitava ja plasma erotettava välittömästi), pleura- tai synovianestettä, likvoria tai virtsaa myös EDTA-putkeen otettuna, (ks. näytteenotto-ohjeet) pakastetaan heti.
Näyte lähetetään hiilihappo-jäissä (sulatusta ja uudelleen jäädytystä on vältettävä). Jos näyte tulee laboratorioon seuraavana päivänä näytteenotosta, se (plasma erotettuna) voidaan lähettää sulana, kylmänä (+4 oC).
Entsyymi-immunomenetelmä (EIA). Alihankintana teetettävä tutkimus. Alihankintalaboratorioiden akkreditoinnin tilanne löytyy kunkin laboratorion omilta verkkosivuilta.
Kerran viikossa.
Komplementin loppupään aktivaation seurauksena syntyvä C5b-C9-kompleksi inaktivoidaan liittämällä siihen vitronektiini (faktori S) ja näin syntyy liukoinen SC5b-9-kompleksi. Tätä ns. terminaalikompleksia (TCC eli MAC = Membrane Attack Complex) on osoitettu mm. veressä, likvorissa ja pleuranesteessä sekä systeemisissä autoimmuuni-sairauksissa (SLE) että kroonisissa tulehduksellisissa neurologisissa sairauksissa. Myös glomerulonefriiteissä testi on käyttökelpoinen: virtsan SC5b-9 taso kuvastaa taudin aktiviteettia. Liukoinen SC5b-9-kompleksi on verrattain stabiili ja säilyy elimistön nesteissä päiväkausia. Näytteeksi käy plasma tai seerumi.
Kaikki | alle 725 | ng/ml |
Viitealue: < 725 ng/ml.
Komplementin terminaalikompleksien määritys mittaa sekä klassisen että vaihtoehtoisen tien aktivaatiota.
Klassinen tie aktivoituu immuunikompleksitaudeissa mm. SLE:ssa munuaisvaurion merkkinä, reumassa, johon liittyy vaskuliitteja sekä kroonisessa urtikariassa, johon liittyy hypokomplementemia.
Oikotien aktivaatiota esiintyy mm. gram-negatiivisessa bakteremiassa, membranoproliferatiivisessa (MPGN) ja poststreptokokkaalisessa glomerulonefriitissä (alkuvaiheessa) ja SLE:ssa.
Glomerulonefriiteissä terminaalikompleksien määritys kannattaa tehdä myös virtsanäytteestä.
Tutkimus P -SC5b-9 päivitetty 14.06.2017 / SK
© HUSLAB-liikelaitos. Ohjekirjajärjestelmästä vastaa Janne Suvisaari.
Ohjekirjasivuston viimeisin automaattinen päivitys: 08.12.2019 klo 01:11.