HUSLAB - tutkimusohjekirja

Tutkimuksen Pt-BodyPlD (1195) tiedot vanhassa tutkimusohjekirjassa

HUOM! NÄMÄ TIEDOT EIVÄT OLE ENÄÄ AJAN TASALLA.

Tiedustelut

KLF-yksikkö Meilahti (09) 471 72552

Indikaatiot

Tutkimusta voidaan käyttää hengitystieahtauman diagnostiikassa silloin, kun esimerkiksi spirometria-tutkimus ei huonon kooperaation vuoksi onnistu tai halutaan selvittää restriktion luonnetta. Kehopleytsmografiaa voidaan erityistapauksissa käyttää altistuskokeen tai bronkodilataatiokokeen seurannassa. Menetelmä on käyttökelpoinen myös sentraalisen stenoosin diagnosoinnissa ja vaikeusasteen arvioinnissa. Emfyseeman yhteydessä tutkimusta käytetään jäännöstilavuuden ja ansailman määrityksessä.

Esivalmistelu

Lääkitys: Jos kyseessä on diagnostinen tutkimus obstruktion osoittamiseksi, tulee potilaan olla ennen tutkimusta ilman keuhkoputkia laajentavia lääkkeitä. Katso kohta keuhkofunktiotutkimuksiin vaikuttavat lääkkeet. Mikäli on kysymys pääasiassa rintaontelon kaasutilavuuksien mittaamisesta tai hengitystieahtauman seurannasta, voi potilaalla olla normaali lääkitys.

Nautintoaineet ja ruokailu: 2 tuntia tupakoimatta, 4 tuntia ilman kahvia, teetä, kolajuomia ja muita piristäviä aineita sekä välttäen raskasta ateriaa (ei kuitenkaan ravinnotta) ja 1 vrk ilman alkoholia.

Suoritus

Tutkimuksen aikana potilas istuu ilmatiiviissä ikkunallisessa kammiossa. Hän hengittää noin 30 kertaa minuutissa normaalia lepohengitystä suukappaleen kautta joka aika-ajoin suljetaan hetkellisesti läpällä, lisäksi tehdään VC-mittaus. Peruspuhalluksien jälkeen tutkittavalle annetaan hengitykseen salbutamolia 0.4 mg, minkä jälkeen tutkimus uusitaan. Tutkimuksen kesto on noin puoli tuntia.

Menetelmä

Menetelmä perustuu kaasujen tilan yhtälöön ja virtausvastuksen yleiseen yhtälöön.

Tutkimuksessa mitataan lepohengitystasossa (FRC-taso) hengitysteiden virtausvastus (Raw) ja spesifinen konduktanssi (Sgaw) sekä rintaontelon sisältämä todellinen kaasutilavuus (TGV) sekä muut keuhkojen tilavuudet.

Tulkinta

Virtausvastus ja spesifinen konduktanssi ovat herkkiä suurten hengitysteiden ahtauman indikaattoreita ja riippumattomia hengityksessä käytetystä lihasvoimasta. Virtausvastus ja spesifinen konduktanssi voivat muuttua myös voimakkaan perifeerisen ahtauden yhteydessä. Tällöin virtaus-painekäyrän muoto muuttuu. Kehopletysmografialla mitatut tilavuudet sisältävät myös ventiloitumattomat keuhkojen kaasutilavuudet (ansailman).

Käytössä ovat suomalaiset viitearvot; Viljanen ym. Scand J Clin Invest 42 (suppl 159): 1-50, 1982.

Mittauksista tulostetaan puhalluskäyrät sekä numeeriset arvot mitatuista muuttujista (Raw, Sgaw sekä keuhkotilavuudet). Suureet ilmoitetaan myös prosentteina viitearvosta ja mukana seuraa lääkärin lausunto.

40% muutos Sgaw- tai Raw-arvoissa on merkitsevä.

Huomautuksia

Tutkimusta ei suositella tehtäväksi ennen kuin hengityselintulehduksen kliinisestä paranemisesta on kulunut 2 viikkoa. Covid-19-infektion jälkeen hengitysfunktiomittauksia voidaan tehdä seuraavasti: koronapneumonian jälkeen 2-3kk kuluttua parantumisesta, ylähengitystieinfektion jälkeen (ei pneumoniaa) 14-20 vrk parantumisesta ja oireettomassa tartunnassa 10 vrk positiivisen testituloksen jälkeen.