HUSLAB - tutkimusohjekirja

Tutkimuksen aB-HE-Tase (1541) tiedot vanhassa tutkimusohjekirjassa

HUOM! NÄMÄ TIEDOT EIVÄT OLE ENÄÄ AJAN TASALLA.

Osatutkimukset

aB-Be, aB-HCO3-St, aB-pCO2, aB-pH ja aB-pO2

Tiedustelut

Meilahden sairaalan laboratorio, p. (09) 471 72645

Indikaatiot

Tutkimuksia käytetään happoemästasapainon ja kudosten hapetustilan häiriöiden toteamiseen ja hoidon seurantaan.

Esivalmistelu

Valtimonäytteet ottaa hoitava lääkäri/ osasto.

Näyteastia

Ca-titrattu Li-hepariiniruisku

Näyte

Valtimonäytteet otetaan anaerobisesti heparinisoituun ruiskuun. Näyte toimitetaan mahdollisimman nopeasti laboratorioon. Ellei määritystä voida tehdä 15 min sisällä näytteenotosta, näyte säilytetään ja kuljetetaan kylmägeelien välissä tai kylmävaraajassa (0 - 6 °C). Näytteen paikallistakin jäätymistä on varottava. Näytettä saa säilyttää jääkaappilämpötilassa enintään 30 min ennen määritystä.

Menetelmä

Verikaasuanalysaattorissa mitataan spesifisillä elektrodeilla pH, pCO2 ja pO2. pH- ja pCO2-arvojen perusteella lasketaan muita happoemästase-arvoja (HCO3, HCO3-St, BE eli emäsylimäärä). Verikaasuanalysaattori määrittää myös näytteen Hb-pitoisuuden spektrofotometrisesti.

Tekotiheys

Päivittäin, kaikkina vuorokauden aikoina

Tulokset valmiina

Samana päivänä

Tulkinta

              Aikuiset           Lapset, alle
               aB/cB             18 v aB/cB
 pH           7.35 - 7.45        7.35 - 7.43
 pCO2         4.5 - 6.0 kPa      4.6 - 6.0 kPa
 pO2                             12.0 - 14.0 kPa
  18-30 v     11.0 - 14.0 kPa
  31-50 v     10.3 - 13.0 kPa
  51-60 v      9.7 - 12.7 kPa
  61-70 v      9.3 - 12.3 kPa
  71-80 v      8.8 - 11.9 kPa
  yli 80 v     8.3 - 11.4 kPa
 HCO3-St       22 - 26 mmol/l     22 - 26 mmol/l
 BE           -2.5 - +2.5 mmol/l  -3.0 - +2.0 mmol/l

Happoemästasapaino voi häiriintyä respiratorisesta tai metabolisesta syystä. Hengityksen heikkeneminen voi johtaa pH:n laskuun ja pCO2:n nousuun (respiratorinen asidoosi). Tila voi johtua sentraalisesta (unilääkkeet, opiaatit, aivotuumorit ja -traumat ym.) tai keuhkoperäisestä (RDS, pneumonia, keuhkoödeema ym.) syystä. Hyperventilaatio johtaa respiratoriseen alkaloosiin. Tämäkin voi olla sentraalista (mm. keskushermoston infektio, salisylaattimyrkytys, kuume, hysteria) tai keuhkoperäistä (astma, respiraattorin ylikäyttö).

Metabolisen asidoosin perussyynä voi olla mm. epätasapainoinen diabetes, kudoshypoksia (maitohappoasidoosi), munuaisten vajaatoiminta, tubulaarinen asidoosi, maksan vajaatoiminta, hyperkalemia, myrkytykset (metanoli, etyleeniglykoli) tai suoliston alueen nestemenetys (bikarbonaatin menetys). Metabolinen alkaloosi voi seurata mm. bikarbonaatin liikakäytöstä, mahanesteen (hapon) menetyksestä tai hypokalemiasta.

Tutkimus tehdään ensisijaisesti valtimoverestä (aB-HE-Tase, aB-VeKaas).