HUS Diagnostiikkakeskus

Tutkimusohjekirjan etusivulle

Happoemästase ja pO2, kapillaariverestä

1542 cB-HE-Tase

Osatutkimukset

cB-Be, cB-HCO3-St, cB-pCO2, cB-pH ja cB-pO2

Tiedustelut

Lasten ja nuorten sairaala, puh.(09) 471 75342

Yhteyshenkilöt

kemisti Annukka Mäki: annukka.makiathus.fi / (09) 471 72573 / 050 427 9201 ja lääkäri Tuomas Mäntylä: tuomas.mantylaathus.fi / 044 269 1560

Indikaatiot

Tutkimuksia käytetään happoemästasapainon ja kudosten hapetustilan häiriöiden toteamiseen ja hoidon seurantaan.

Esivalmistelu

Verenkierron riittävyys näytteenottokohdassa on aina varmistettava. Kapillaarinäytteet ottaa laboratorio sormenpäästä tai kantapäästä (lapsilla), joskus korvalehdestä.

Kapillaarinäyte: Näyte tulee ottaa pistokohdan esilämmityksen jälkeen ("arterialisointi"), koska vain tällöin näyte sisältää valtaosin arterioliperäistä verta. Pistokohtaa lämmitetään 3 – 10 minuutin ajan 39 – 42°C lämpötilassa. (Keskosilla ja vastasyntyneillä 39°C.) Lämmitykseen käytettävän veden lämpötila on aina kontrolloitava. Vuodeosaston henkilökunnan aloittama esilämmitys jouduttaa näytteenottoa.

Näyteastia

Ca-titrattu Li-hepariinikapillaari

Näyte

140 µl kapillaariverta Ca-heparinisoidussa kapillaarissa. Kapillaarinäyte: Veren tulee esilämmityksen jälkeen tippua vapaasti (ei puristelua, painelua) isoina tippoina, jollaisen keskeltä kapillaari täytetään. Sekoitetaan nopeasti. (Suljettua kapillaaria pyöritetään kämmenten välissä tai sekoitus metallisirun ja magneetin avulla). Potilaan ruumiinlämpö on kirjattava, jos se poikkeaa 37°C:sta.

Menetelmä

Suoraan elektrodeilla mitattavia suureita ovat pH, pCO2 (hiilidioksidiosapaine) ja pO2 (happiosapaine). pH- ja pCO2-arvojen perusteella lasketaan muut happo-emästasetta kuvaavat suureet, joita ovat: HCO3 (aktuaalinen bikarbonaatti), HCO3-St (ns. standardibikarbonaatti) ja BE eli emäsylimäärä). Verikaasuanalysaattori määrittää myös näytteen hemoglobiinipitoisuuden.

Tekotiheys

Päivittäin, kaikkina vuorokauden aikoina

Tulokset valmiina

Samana päivänä

Tulkinta

              Aikuiset            Lapset, alle 18v
 pH           7.35 - 7.45         7.35 - 7.43
 pCO2         4.5 - 6.0 kPa       4.6 - 6.0 kPa
 pO2                             12.0 - 14.0 kPa
  18-30 v     11.0 - 14.0 kPa
  31-50 v     10.3 - 13.0 kPa
  51-60 v      9.7 - 12.7 kPa
  61-70 v      9.3 - 12.3 kPa
  71-80 v      8.8 - 11.9 kPa
  yli 80 v     8.3 - 11.4 kPa
 HCO3-St      22 - 26 mmol/l      22 - 26 mmol/l
 BE           -2.5 - +2.5 mmol/l  -3.0 - +2.0 mmol/l

Happoemästasapaino voi häiriintyä respiratorisesta tai metabolisesta syystä. Hengityksen heikkeneminen voi johtaa pH:n laskuun ja pCO2:n nousuun (respiratorinen asidoosi). Tila voi johtua sentraalisesta (unilääkkeet, opiaatit, aivotuumorit ja -traumat ym.) tai keuhkoperäisestä (RDS, pneumonia, keuhkoödeema ym.) syystä. Hyperventilaatio johtaa respiratoriseen alkaloosiin. Tämäkin voi olla sentraalista (mm. keskushermoston infektio, salisylaattimyrkytys, kuume, hysteria) tai keuhkoperäistä (astma, respiraattorin ylikäyttö).

Metabolisen asidoosin perussyynä voi olla mm. epätasapainoinen diabetes, kudoshypoksia (maitohappoasidoosi), munuaisten vajaatoiminta, tubulaarinen asidoosi, maksan vajaatoiminta, hyperkalemia, myrkytykset (metanoli, etyleeniglykoli) tai suoliston alueen nestemenetys (bikarbonaatin menetys). Metabolinen alkaloosi voi seurata mm. bikarbonaatin liikakäytöstä, mahanesteen (hapon) menetyksestä tai hypokalemiasta.

Tutkimus tehdään ensisijaisesti valtimoverestä (aB-HE-Tase, aB-VeKaas). Kapillaarinäytettä (cB-HE-Tase, cB-VeKaas) käytetään yleensä vain silloin, kun toistetut valtimopunktiot eivät ole suotavia (ensisijaisesti lapsilla).

Tutkimus cB-HE-Tase päivitetty 20.03.2018 / AM

Sivun alkuun

Viimeisin päivitys: 28.03.2024 klo 00:41.