HUSLABin tutkimusohjekirjan on korvannut 15.10.2024 HUS Diagnostiikkakeskuksen "AMMATTILAISEN SIVUSTO".
Tälle sivulle osoittavat linkit pyydetään päivittämään osoittamaan uudelle sivustolle osoitteeseen
Tutkimuksen S -HSVAb (1615) tiedot vanhassa tutkimusohjekirjassa
HUOM! NÄMÄ TIEDOT EIVÄT OLE ENÄÄ AJAN TASALLA.
S -HSV1AbG, S -HSV2AbG ja S -HSVAbM
Virologian ja immunologian laboratorio, Mikrobiserologian varmistustutkimukset -tiimi, puh. 050 427 2169
Virustutkimus
HSV-1 ja HSV-2 -infektioiden serologinen diagnostiikka. Tuoreen HSV-keskushermostoinfektion epäilyssä ensisijainen tutkimus on likvorin HSV-nukleiinihappo-osoitus (Li-HSVNhO). Herpes simplex-virusten aiheuttamissa rakkula- ja limakalvoinfektioissa ensisijainen tutkimus on HSV-nukleiinihappo-osoitus (-HSVNh0, kvalitatiivinen, KL1860).
Seerumi-geeliputki 5 ml
1-2 ml seerumia.
S -HSV1AbG, S -HSV2AbG ja S -HSVAbM: Immunokemiluminometrinen. Akkreditoitu menetelmä.
Akkreditoitu testauslaboratorio T055
1-2 kertaa viikossa.
1-5 työpäivän aikana
Tutkimuksella voidaan määrittää spesifisti HSV-tyyppien 1 ja 2 IgG-vasta-aineita. Eri HSV-tyyppien välillä ei tässä tutkimuksessa ole merkittävää ristireaktiota. Aikuisista yhä valtaosalla on HSV-1 -vasta-aineita ja pienemmällä osalla vain HSV-2- tai molempien virusten vasta-aineita. Yhä useammin myös HSV1-primaari-infektio saadaan genitaalitartuntana. Primaari-infektion ja joskus myös yleistyneen reaktivaation yhteydessä voidaan osoittaa IgM-luokan vasta-aineita. Iholla ja limakalvolla esiintyvässä primaari-infektiossa vasta-aineet kehittyvät usein hitaasti, minkä vuoksi seurantanäyte suositellaan otettavaksi vasta n. 3-6 viikon kuluttua oireiden alusta.
Tuoreen HSV-keskushermostoinfektion epäilyssä ensisijainen tutkimus on likvorin HSV-nukleiinihappo-osoitus (Li-HSVNhO, KL4404). Herpes simplex-virusten aiheuttamissa rakkula- ja limakalvoinfektioissa ensisijainen tutkimus on HSV-nukleiinihappo-osoitus (-HSVNho, kvalitatiivinen, KL1860).
