HUSLABin tutkimusohjekirjan on korvannut 15.10.2024 HUS Diagnostiikkakeskuksen "AMMATTILAISEN SIVUSTO".
Tälle sivulle osoittavat linkit pyydetään päivittämään osoittamaan uudelle sivustolle osoitteeseen
Tutkimuksen Li-IgM (1687) tiedot vanhassa tutkimusohjekirjassa
HUOM! NÄMÄ TIEDOT EIVÄT OLE ENÄÄ AJAN TASALLA.
Virologian ja immunologian laboratorio, Mikrobiologian varmistustutkimukset, puh. 050 427 2169
Immunologiset tutkimukset
Tulehdustilan osoittaminen epäillyssä keskushermostoinfektiossa sekä osatietona intratekaalisen spesifisen vasta-aineaktiviteetin määrityksessä.
Tehdaspuhdas muoviputki 10 ml
Selkäydinnestettä vähintään 200 µl. Pienet näytevolyymit lähetettävä haihtumisen tehokkasti ehkäisevässä putkessa (esim. tiivisteellä varustettu kierrekorkkinen muoviputki). Lähetys huoneenlämpöisenä, jos perillä vuorokauden kuluessa. Näyte säilyy jääkaapissa viikon. Pitempiaikaista säilytystä varten näyte pakastetaan. Selkäydinneste ei saa olla makroskooppisesti veristä. Myöskään mikroskooppisessa solujen laskennassa erytrosyyttejä merkittävästi (>25/µl eli 25x106/l) sisältäviä näytteitä ei kannata lähettää Li- IgM-määritykseen.
Nefelometrinen menetelmä.
1-3 kertaa viikossa
4-7 työpäivän aikana.
Viitearvot:
< 0.5 mg/l
Selkäydinnesteen IgM-pitoisuus on normaalisti erittäin alhainen, sillä veriaivoeste (BBB) ei juuri läpäise IgM-molekyylejä ilmeisesti lähinnä niiden ison koon vuoksi.Tämän myötä IgM-pitoisuuden nousu on herkkä patologisen prosessin indikaattori. Herkkyys tuo myös varjopuolen, että vähäinenkin verikontaminaatio selkäydinnesteen otossa antaa virheellisesti kohonneen Li-IgM-arvon. Vain hyvälaatuisesta näytteestä kannattaa tämän vuoksi pyytää IgM-määritystä. Viitealueen ylärajan ylittävät arvot viittaavat intratekaaliseen immunoglobuliinisynteesiin, jos seerumin IgM:n pääsy selkäydinnesteeseen on suljettu pois. Nousua havaitaan erityisesti keskushermostoinfektioiden yhteydessä. Aivoverenvuoto, aivotuumorit ja spinaalikanavan tukkeutuminen voivat myös aiheuttaa kohonneen IgM-pitoisuuden.
