HUSLAB - tutkimusohjekirja

Tutkimuksen S -Insu (1701) tiedot vanhassa tutkimusohjekirjassa

HUOM! NÄMÄ TIEDOT EIVÄT OLE ENÄÄ AJAN TASALLA.

Tiedustelut

HUSLAB Asiakasneuvonta, puh. 09 471 72579, arkisin klo 07.30 - 15.00

Indikaatiot

Seerumin insuliinimääritystä käytetään hypoglykemian (insulinoomakasvain) diagnostiikassa. Yksittäisestä insuliinin määrityksestä ei yleensä ole hyötyä, vaan insuliini tutkitaan yhdessä plasman glukoosin tai glukoosin toimintakokeiden kanssa. Insuliinimääritystä voidaan käyttää S-C-peptidimääritysten yhteydessä arvioimaan insuliinituotantoa potilailla, jotka eivät ei ole saaneet insuliinihoitoa.

Esivalmistelu

Paasto suositeltava. Haluttaessa tutkimukset paastonäytteenä on potilas ravinnotta edellisestä illasta klo 20 lähtien. Samaan aikaan tulisi määrittää veren glukoosipitoisuus (Huom. ei kuitenkaan samasta putkesta).

Näyteastia

Seerumi-geeliputki 5 ml

Näyte

1 ml seerumia, lapset vähintään 0.3 ml. Seerumi erotellaan mahdollisimman pian laitteelle sopivaan putkeen (5 ml Vacuetteputki, koodi 459001). Verinäyte on sentrifugoitava mahdollisimman nopeasti näytteenoton jälkeen insuliinin huonon säilyvyyden vuoksi. Sen sijaan erotellussa näytteessä insuliini säilyy paremmin. Eroteltu näyte voidaan lähettää huoneenlämmössä, mikäli perillä samana päivänä. Muussa tapauksessa kylmälähetyksenä.

Menetelmä

Immunokemiluminometrinen (ICLA).

Tekotiheys

Päivittäin

Tulokset valmiina

Samana päivänä

Viitearvot

Kaikki

2 - 20

mU/l

Tulkinta

Insuliini on haiman saarekkeiden beeta-solujen tuottama peptidihormoni, joka säätelee elimistön hiilihydraatti- ja rasva-aineenvaihduntaa. Insuliini koostuu 21 aminohapon alfa- ja 30 aminohapon beeta-ketjuista. Hormonin esimuoto on proinsuliini, josta insuliinin irrotessa verenkiertoon muodostuu myös C-peptidi. Insuliinin eritystä säätelee veren glukoosipitoisuus. Glukoosipitoisuuden nousu lisää insuliinin eritystä ja insuliini vastaavasti laskee glukoosipitoisuutta ja lisää energian varastoitumista lähinnä lihaksiin, rasvakudokseen ja maksaan. Verenkierrossa insuliinin puoliintumisaika on lyhyt noin 3 minuuttia.

Insuliinimääritystä käytetään hypoglykemian selvittelyssä (insulinoomakasvainten diagnostiikka). Insulinoomassa insuliinin eritys on epätarkoituksenmukaista. Potilaalla on samanaikaisesti hypoglykemiaoireita, matala plasman glukoosi (alle 2,8 mmol/l) ja yleensä selvästi suurentunut seerumin insuliinipitoisuus.

Tyyppi I diabeteksessa insuliinin eritys on voimakkaasti vähentynyt tai se puuttuu kokonaan huolimatta potilaan hyperglykemiasta. Insuliinipitoisuus kohoaa huonosti glukoosikokeessa. Tyyppi II diabeteksessa sen sijaan ei ole todettavissa selkeää insuliinipuutosta, vaan insuliiniaktiivisuus on usein viitealueella tai jopa suurentunut. Insuliinin vaste glukoosikokeessa on vaihteleva, mutta yleensä aina hidastunut ja pitkäkestoinen. Insuliiniresistenssin yhteydessä (mm. metabolinen oireyhtymä, obesiteetti, kasvuhormonin liikaeritys, hyperkortisolismi) insuliinin lähtöarvo on jo koholla ja insuliinivaste on suurentunut.

Huomautuksia

Insuliini hajoaa nopeasti punasolujen sisältämän insulinaasin vaikutuksesta, joten lieväkin hemolyysi näytteessä estää luotettavan tuloksen. Tällöin potilaasta tulisi tilata uusi näyte. HUSLABissa käytössä oleva insuliinimenetelmä mittaa vapaata insuliinia (ei vasta-aineisiin sitoutunutta) eikä reagoi juurikaan potilaan saamien insuliinien, kuten lispro-insuliinin, glulisin-insuliinin, aspart-insuliinin, glargin-insuliinin ja detemir-insuliinin kanssa. Näiden kanssa HUSLABin menetelmän ristireaktio on 1,1 % tai vähemmän. Insuliinihoidon aikana muodostuvia häiritseviä vasta-aineita voidaan määrittää erikseen (S -Insu-Ab).