HUSLABin tutkimusohjekirjan on korvannut 15.10.2024 HUS Diagnostiikkakeskuksen "AMMATTILAISEN SIVUSTO".
Tutkimus U -Solut (1940) Partikkelien peruslaskenta, virtsasta uudella sivustolla
Tälle sivulle osoittavat linkit pyydetään päivittämään osoittamaan uudelle sivustolle osoitteeseen
https://diagnostiikka.hus.fi/tutkimus?id=1940
Tutkimuksen U -Solut (1940) tiedot vanhassa tutkimusohjekirjassa
HUOM! NÄMÄ TIEDOT EIVÄT OLE ENÄÄ AJAN TASALLA.
U -Bact, U -Bakt, U -Eryt, U -Leuk, U -LevyEp, U -Lier ja U -PienEp
HUSLAB-talo, Meilahti, Asiakaspalvelu puh. 09 471 72579 (arkipäiväaikana), päivystysaikana oman laboratorion päivystysnumerosta (HUSLAB-talo, Meilahden alueen sairaalat päivystysaikana puh. 050 305 1424)
Virtsatieinfektion tai hematurian toteaminen tai seuranta.
Puhtaasti laskettua keskisuihkuvirtsaa. Näyte voidaan ottaa myös esim. katetrista tai rakkopunktiolla. Katso erillinen näytteenotto-ohje.
Jos näyte otetaan rakkopistokatetrista (Cystofix tai vastaava) tai rakkoavanteesta, potilas on opetettava omatoimiseen näytteenottoon tai näyte on otettava potilaan hoitoyksikössä.
Tutkimus tehdään UriSed 3 PRO -automaattimikroskoopilla HUSLAB-talossa, Malmin, Hyvinkään, Jorvin, Peijaksen, Porvoon, Lappeenrannan, Kotkan, Kouvolan tai Lohjan laboratoriossa.
Virtsaputki BD säilöntäaine
10 ml virtsaa muoviputkeen tai säilöntäaineelliseen putkeen (ensisijaisesti virtsaputki BD säilöntäaine). Tavalliseen muoviputkeen laitettu näyte tutkitaan puolen tunnin kuluessa näytteenotosta tai jäähdytetään välittömästi laittamalla näyte jääkaappiin, jäähauteeseen tai kylmäkuljetuspakkaukseen. Jäähdytetty näyte on tutkittava neljän tunnin kuluessa näytteenotosta. Säilöntäaineellisessa vakuumiputkessa näyte säilyy huoneenlämmössä 1 vrk. Näyte säilyy useimmiten 3 vrk leukosyytti- ja bakteerilaskentaa varten (virtsatietulehduksen epäily), jos näyte on jääkaapissa. Säilöntäaineellisessa putkessa ehdoton miniminäytemäärä 10 ml:n putkessa on 6 ml ja ja 4 ml:n putkessa 2,5 ml. Mikäli näytettä on vähemmän, ei näytettä tehdä, vaan vastaukseksi annetaan lausunto "Näytettä liian vähän säilöntäaineellisessa putkessa". Näyte ei saa jäätyä.
Automaattinen faasikontrastimikroskopia. Akkreditoitu menetelmä.
Akkreditoitu testauslaboratorio T055
Päivittäin, kaikkina vuorokauden aikoina
U -Solut, viiterajat:
Erytrosyytit < 10 E6/l Leukosyytit < 10 E6/l Epiteelisolut: - Levyepiteelisolut < 10 E6/l - Pienet epiteelisolut < 10 E6/l Lieriöt < 10 E6/l Bakteerit Negatiivinen
HUSLAB on siirtynyt virtsan partikkelien laskennassa mikroskooppiseen automaattimenetelmään HUS-piirin alueella keväällä 2019.
Virtsan automaattisessa partikkelilaskennassa tunnistetaan perustasolla erytrosyytit, leukosyytit, epiteelisolut, lieriöt ja bakteerit. Automaattimikroskoopeilla epiteelisolut voidaan jakaa levyepiteelisoluihin ja pienempiin (välimuotoisen ja tubulusepiteelin) soluihin. Näistä automaatti tunnistaa parhaiten leukosyytit ja erytrosyytit. Automaattimikroskooppi laskee noin 2 µl virtsanäytettä kertakammiossa. Tilastollisista syistä poikkeavia soluja tulee olla ainakin 10 E6/l, jotta tulos eroaisi nollasta. Siksi negatiivisen tuloksen rajaksi on merkitty alle 10 E6/l.
Pyuria ja virtsatieinfektio: Valkosolujen esiintyminen virtsassa eli pyuria viittaa tulehdukseen virtsateissä tai munuaisissa. Virtsatietulehduksen todennäköisyys on suuri, jos leukosyyttipitoisuus on 100 E6/l tai suurempi. Pieni leukosyyttipitoisuuden suureneminen voi liittyä näytteenottoteknisiin ongelmiin, lievään tulehdukseen tai potilaan neutropeniaan. Virtsatietulehduksessa mikrobien määrä virtsassa on lisäksi suurentunut (bakteerit tai muut mikrobit, kuten klamydia).
Virtsan bakteerien uusi automaattinen toteaminen perustuu faasimikroskopiaan ja digitaalikuvan luokitteluun tekoälyllä. Automaattilaskennassa nähdään myös bakteereita, jotka eivät kasva selektiivisellä viljelymaljan elatusaineella. Lisäksi laitteet voivat tehdä luokitteluvirheitä sakkaisten virtsanäytteiden kohdalla. Siksi spesifisyys positiiviseen bakteeriviljelyyn verrattuna on 40-50% luokkaa. Jos bakteereja ilmoitetaan olevan runsaasti, spesifisyys on selvästi suurempi ja löydöstä voidaan leukosyyttipitoisuuden lisäksi käyttää virtsatietulehduksen päivystysdiagnostiikassa.
Levyepiteelisolujen esiintyminen virtsassa viittaa keskisuihkunäytteen epäonnistumiseen (kontaminoitunut näyte). Pieniä epiteelisoluja on virtsanäytteessä joko munuaisvaurioissa (tubulusepiteelin solut) tai munuaisaltaasta rakkoon esiintyvissä taudeissa (välimuotoisen epiteelin solut).
Hematuria: Punasolujen lisääntyminen virtsassa eli hematuria on monien virtsatiesairauksien oire ja vaatii lisäselvityksiä. Merkittävä hematuria vastaa noin 50 E6/l tai sitä suurempaa punasolujen pitoisuutta. Näytteiden fysiologisen väkevyysvaihtelun ja laskentatekniikan vuoksi hematurian mahdollisuus tulee huomioida myös tätä pienemmillä pitoisuuksilla (ns. harmaa alue 10-50 E6/l). Punasolupitoisuuksilla alle 100 E6/l automaattimikroskooppi antaa manuaaliseen mikroskopointiin verrattuna keskimäärin luokkaa 30% matalampaa tulostasoa, mikä on huomioitava tuloksia tulkittaessa. Näytteenottoteknisiä syitä hematurialle ovat mm. kuukautisvuoto, liian voimakas näytepesu tai virtsateiden toimenpide, jotka voivat aiheuttaa virtsanäytteen verikontaminaation. Voimakas fyysinen rasitus voi aiheuttaa ohimenevää hematuriaa.
Munuaisvaurio: Munuaistasoisten muutosten toteamiskyky on automaattilaitteilla rajallinen, minkä takia munuaisvauriota partikkelitutkimuksella etsittäessä suositellaan tarvittaessa albuminurian seulontaa (4511 U -AlbKre, satunnainen päivänäyte tai 23572 nU-AlbKre, yön jälkeinen ensimmäinen aamunäyte, jos ortostaattinen proteinuria halutaan sulkea pois) tai virtsan punasolujen dysmorfiatutkimusta (4210 U -ErytDys, tilattava tutkimus).
Väkevyys: Virtsanäytteen väkevyys on arvioitu aiemmalla partikkelilaskijatyypillä näytteen ominaisjohtokyvyn perusteella, jota ei enää ole tarjolla. Virtsan väkevyyttä voidaan arvioida joko refraktometrisesti (Suhteellisen tiheyden osoitus, 1881 U-Kemiallisen seulonnan osatutkimus) tai täsmällisemmin virtsan osmolaliteetin avulla (2444 U -Osmol).
Mikäli näyte otetaan muualla kuin tekopaikassa, näyte otetaan säilöntäaineelliseen vakuumiputkeen, jossa se säilyy 1 vrk +20 C:ssa ja 3 vrk jääkaapissa (Virtsaputki BD säilöntäaine. Muiden valmistajien putket eivät sovellu tutkimuksen analysointiin).