HUSLAB - tutkimusohjekirja

Tutkimuksen vB-HET-Oks (20138) tiedot vanhassa tutkimusohjekirjassa

HUOM! NÄMÄ TIEDOT EIVÄT OLE ENÄÄ AJAN TASALLA.

Osatutkimukset

P -Ca-Ion., P -Ca-IonA, P -K, P -Na, vB-Be, vB-Hb, vB-Hb-CO, vB-Hb-Met, vB-HbO2, vB-HCO3-St, vB-O2-Vol%, vB-O2Sat, vB-pCO2, vB-pH ja vB-pO2

Tiedustelut

Meilahden sairaalan laboratorio, p. (09) 471 72645

Indikaatiot

Tutkimuksia käytetään happoemästasapainon ja kudosten hapetustilan häiriöiden toteamiseen ja hoidon seurantaan sekä häkämyrkytyksen ja methemoglobinemian diagnostiikassa.

Näyteastia

Ca-titrattu Li-hepariiniruisku

Menetelmä

Tehdään verikaasuanalysaattori-oksimetrillä. Oksimetritutkimusten laskentakaavat: Katso aB-HET-Oks, numero 8169.

Tekotiheys

Päivittäin, kaikkina vuorokauden aikoina.

Tulkinta

Oksimetriosatutkimusten viitearvot:

 vB-Hb-Met   alle 2 % kokonais-Hb:sta
 vB-Hb-CO    0,4 - 2 % kokonais-Hb:sta (ei-tupakoivat)
 (Tupakoivilla viiteyläraja 6 %)
 vB-HbO2     64.0 - 80.0 %
 vB-O2Sat    65.0 - 80.0 %
 vB-O2-Vol%  13 - 18 % (130 - 180 ml/l, 5.8 - 8.0 mmol/l)

Muiden osatutkimusten viitearvot: Katso vB-HE-Tase (1543),P -K (1999), P -Na (3622) ja P -Ca-Ion (9225).

Laskimoveren hemoglobiinin (vB-Hb) toiminnalliset muodot ovat oksihemoglobiini (vB-HbO2) ja deoksihemoglobiini (vB -RHb). Lisäksi voi esiintyä ei-toiminnallisia muotoja eli dyshemoglobiineja: karboksihemoglobiini (vB-Hb-CO), methemoglobiini (vB-Hb-Met) ja sulfhemoglobiini. Nämä alentavat hemoglobiinin hapenkuljetuskykyä kudoksiin.

Hemoglobiinin affiniteetti hiilimonoksidiin on 240-kertainen happeen verrattuna, joten hiilimonoksidi kilpailee hapen kanssa hemoglobiiniin sitoutumisesta tehokkaasti jo pienissäkin sisäänhengitysilman häkäpitoisuuksissa. Lisäksi hemoglobiiniin sitoutunut hiilimonoksidi vaikeuttaa hemoglobiiniin sitoutuneen hapen luovutusta kudoksiin.

Häkämyrkytys aiheutuu yleensä siitä, että hengitysilma sisältää hiilen epätäydellisessä palamisessa syntynyttä hiilimonoksidia, mutta myös ihon kautta imeytynyt metyleenikloridipitoinen maalinpoistoaine voi elimistössä metabolisoituessaan aiheuttaa häkämyrkytyksen. Lievä myrkytys (Hb-CO 10 - 20 %) aiheuttaa päänsärkyä, huimausta ja pahoinvointia, vaikea myrkytys (Hb-CO yli 40 %) kouristuksia, sydän- ja keskushermostovaurioita, kooman ja mahdollisen kuoleman.

Eräiden lääkeaineiden (sulfonamidit, bentsokaiini, amyylinitriitti), ruoka-aineiden (pinaatti, kaali) ja kemikaalien (aniliiniväriaineet) vaikutuksesta hemoglobiinin ferrorauta hapettuu ferrimuotoon. Tällöin muodostuu methemoglobiinia, joka ei pysty sitomaan happea ja myös vaikeuttaa normaalin hemoglobiinin hapenluovutusta kudoksissa. Methemoglobinemia voi myös johtua methemoglobiinireduktaasi-entsyymin geneettisestä vajauksesta, jossa jopa 10 - 30 % hemoglobiinista voi olla methemoglobiinina. Potilaat ovat melko lievissäkin methemoglobinemia-tiloissa (Hb-Met 10 - 20 %) syanoottisia ("ruskea syanoosi"), mutta muuten vähäoireisia. Vaikeammissa tapauksissa (Hb-Met 20 - 60 %) he kärsivät päänsärystä, huimauksesta, sydämen rytmihäiriöistä, asidoosista ja hengitysvaikeuksista. Veri on väriltään suklaanruskeaa.

Muilla oksimetritutkimuksilla saadaan laskennallisina parametreinä hemoglobiinin happikyllästeisyys (oksihemoglobiinin %-osuus) kokonais-hemoglobiinista (vB-HbO2 eli FHbO2) ja toiminnallisesta (happea kuljettamaan pystyvästä) hemoglobiinista (vB-O2Sat eli sO2), sekä hapen tilavuusosuus eli veren happisisältö (vB-O2-Vol%). Viimemainitusta muodostaa laskimoveressä hemoglobiinin kuljettama happi noin 99.2 % ja liuennut happi noin 0.8 %, kun Hb-arvo on viitealueella. Tutkimuksilla selvitetään hemoglobiinin hapenkuljetuskykyä ja kudosten hapensaantia. Happisaturaation määritystä sekä tietoa hapen tilavuusosuudesta veressä tarvitaan usein leikkausten yhteydessä ja muussa akuuttihoidossa.