Tutkimusohjekirjan etusivu
20210 | Pt-HengPaN |
KLF-yksikkö Meilahti (09) 471 72552
lääkäri Päivi Piirilä: paivi.piirilahus.fi / (09) 471 72663 / 050 427 2145
Maksimaalisia hengitystiepaineita mitataan lähinnä hengityslihasten voiman arvioimiseksi (esim. myastenia graviksen yhteydessä). Tutkimuksella saadaan kuva mahdollisista hengityslihasten neuromuskulaarisista sairauksista. Nenän niiskaisupaineen (sniff pressure) mittaaminen täydentää perinteisiä suupainemittauksia.
4 tuntia tupakoimatta, 2 tuntia ilman kahvia, teetä, kolajuomia ja muita piristäviä aineita sekä välttäen raskasta ateriaa (ei kuitenkaan ravinnotta) ja 1,5 vrk ilman alkoholia.
Tutkittava hengittää maksimaalisella lihasvoimalla ensin sisään- ja uloshengityksiä painemittariin yhdistetyn suukappaleen kautta ja lopuksi sisäänhengityksiä toisen sieraimen ollessa pääosin tukittuna mittariin yhdistetyllä oliivilla. Tutkimus kestää noin puoli tuntia.
Sisään- ja uloshengityspaineiden mittaus suoritetaan puhaltamalla tai hengittämällä sisäänpäin paineantureita vastaan, jolloin paineet saadaan suupaineina tai vastaavasti nenäpaineena. Suurin sisäänhengityspaine saadaan mitatuksi sisäänvedon lähtiessä RV-tasolta ja suurin uloshengityspaine TLC-tasolla uloshengitettäessä. Maksimaalista painetta pidetään muutaman sekunnin ajan. Parhaan ja kolmanneksi parhaan tuloksen eron tulisi kussakin tutkimusvaiheessa olla enintään 20 %. Nenäpainemittauksen etuna on parempi toistettavuus ja se kuvastaa melko hyvin pallean toimintaa, mutta se on epäluotettavampi vaikeissa neuromuskulaarisairauksissa.
Kussakin osatutkimuksessa paras mittausarvo ratkaisee. Sisään- ja uloshengityksen maksimaaliset hengitystiepaineet alenevat neuromuskulaaristen sairauksien yhteydessä, samoin kuin muissa hengityslihasvoimaa alentavissa tiloissa (COPD). Normaalisti maksimaalinen sisäänhengityspaine on noin 8 kPa ja maksimaalinen uloshengityspaine on 10 kPa. Normaalivaihtelun alarajat ovat vastaavasti noin 4 kPa ja 5 kPa (Karvonen J. Suomen Lääkärilehti 1988:43:3639-3641). Maksimaalisen niiskaisupaineen alaraja on miehillä 7 kPa ja naisilla 6 kPa. (ATS/ERS Statement on Respiratory Muscle Testing, Am J Crit Care Med 2002:166:528-548). Fauroux ja Aubertin (Paed Respirat Rev 2007:8:90-93) ovat koonneet kouluikäisten lasten viitearvot.
Vastaus sisältää mittaustulokset, viitearvot ja kommentin tutkimuksen onnistumisesta.
Tutkimus Pt-HengPaN päivitetty 06.10.2016 / MA
© HUSLAB-liikelaitos. Ohjekirjajärjestelmästä vastaa Janne Suvisaari.
Ohjekirjasivuston viimeisin automaattinen päivitys: 07.12.2019 klo 01:12.