Tutkimusohjekirjan etusivu
Maksimaaliset hengitystiepaineet, suu- ja nenäpaineet
| 20210 | Pt-HengPaN |
Tiedustelut
KLF-yksikkö Meilahti (09) 471 72552
Yhteyshenkilöt
lääkäri Päivi Piirilä: paivi.piirila
hus.fi / (09) 471 72663 / 050 427 2145
Indikaatiot
Maksimaalisia hengitystiepaineita mitataan lähinnä hengityslihasten voiman arvioimiseksi (esim. myastenia graviksen yhteydessä). Tutkimuksella saadaan kuva mahdollisista hengityslihasten neuromuskulaarisista sairauksista. Nenän niiskaisupaineen (sniff pressure) mittaaminen täydentää perinteisiä suupainemittauksia.
Esivalmistelu
4 tuntia tupakoimatta, 2 tuntia ilman kahvia, teetä, kolajuomia ja muita piristäviä aineita sekä välttäen raskasta ateriaa (ei kuitenkaan ravinnotta) ja 1,5 vrk ilman alkoholia.
Suoritus
Tutkittava hengittää maksimaalisella lihasvoimalla ensin sisään- ja uloshengityksiä painemittariin yhdistetyn suukappaleen kautta ja lopuksi sisäänhengityksiä toisen sieraimen ollessa pääosin tukittuna mittariin yhdistetyllä oliivilla. Tutkimus kestää noin puoli tuntia.
Menetelmä
Sisään- ja uloshengityspaineiden mittaus suoritetaan puhaltamalla tai hengittämällä sisäänpäin paineantureita vastaan, jolloin paineet saadaan suupaineina tai vastaavasti nenäpaineena. Suurin sisäänhengityspaine saadaan mitatuksi sisäänvedon lähtiessä RV-tasolta ja suurin uloshengityspaine TLC-tasolla uloshengitettäessä. Maksimaalista painetta pidetään muutaman sekunnin ajan. Parhaan ja kolmanneksi parhaan tuloksen eron tulisi kussakin tutkimusvaiheessa olla enintään 20 %. Nenäpainemittauksen etuna on parempi toistettavuus ja se kuvastaa melko hyvin pallean toimintaa, mutta se on epäluotettavampi vaikeissa neuromuskulaarisairauksissa.
Tulkinta
Kussakin osatutkimuksessa paras mittausarvo ratkaisee. Sisään- ja uloshengityksen maksimaaliset hengitystiepaineet alenevat neuromuskulaaristen sairauksien yhteydessä, samoin kuin muissa hengityslihasvoimaa alentavissa tiloissa (COPD). Normaalisti maksimaalinen sisäänhengityspaine on noin 8 kPa ja maksimaalinen uloshengityspaine on 10 kPa. Normaalivaihtelun alarajat ovat vastaavasti noin 4 kPa ja 5 kPa (Karvonen J. Suomen Lääkärilehti 1988:43:3639-3641). Maksimaalisen niiskaisupaineen alaraja on miehillä 7 kPa ja naisilla 6 kPa. (ATS/ERS Statement on Respiratory Muscle Testing, Am J Crit Care Med 2002:166:528-548). Fauroux ja Aubertin (Paed Respirat Rev 2007:8:90-93) ovat koonneet kouluikäisten lasten viitearvot.
Vastaus sisältää mittaustulokset, viitearvot ja kommentin tutkimuksen onnistumisesta.
Tutkimus Pt-HengPaN päivitetty 06.10.2016 / MA
© HUSLAB-liikelaitos. Ohjekirjajärjestelmästä vastaa Janne Suvisaari.
Ohjekirjasivuston viimeisin automaattinen päivitys: 07.12.2019 klo 01:12.