HUSLABin tutkimusohjekirjan on korvannut 15.10.2024 HUS Diagnostiikkakeskuksen "AMMATTILAISEN SIVUSTO".
Tutkimus E -RDW (20408) Punasolujen kokojakauma uudella sivustolla
Tälle sivulle osoittavat linkit pyydetään päivittämään osoittamaan uudelle sivustolle osoitteeseen
https://diagnostiikka.hus.fi/tutkimus?id=20408
Tutkimuksen E -RDW (20408) tiedot vanhassa tutkimusohjekirjassa
HUOM! NÄMÄ TIEDOT EIVÄT OLE ENÄÄ AJAN TASALLA.
HUSLAB-talo, Meilahti, Asiakaspalvelu puh. 09 471 72579 (arkipäiväaikana), päivystysaikana oman laboratorion päivystysnumerosta (HUSLAB-talo, Meilahden alueen sairaalat päivystysaikana puh. 050 305 1424)
Anemiadiagnostiikka. Makrosytoosin selvittely. Rautahoitovasteen seuranta.
K2-EDTA-putki 5/3 ml
3 - 4 ml EDTA-verta tai lapsilla 500 µl EDTA-verta (ehdoton minimimäärä 250 µl). Näyte säilyy jääkaapissa seuraavaan päivään.
Laskennallinen punasoluindeksi. Akkreditoitu menetelmä.
Akkreditoitu testauslaboratorio T055
Päivittäin, kaikkina vuorokaudenaikoina
Samana päivänä.
Tutkimus otettu käyttöön 1.4.2009.
Miehet | alle 14 | % |
Naiset | alle 15 | % |
RDW (Red cell Distribution Width) kuvaa punasolujen koon vaihtelua: se lasketaan verenkuva-analysaattorin tuottamasta punasolujen kokojakaumakäyrästä. RDW täydentää MCV:tä, joka kertoo punasolujen keskitilavuuden. Normaalit punasolut ovat tasakokoisia, mutta tiloissa, joissa niiden koko vaihtelee, RDW kasvaa: suuri RDW on punasolujen anisosytoosin merkki. Tasolla 15 - 16 % on mikroskooppisesti yleensä nähtävissä punasolujen koon vaihtelua, mutta muutos on niin lievä, että sen kliininen merkitys on epäselvä. Korkeampi RDW viittaa merkittävään anisosytoosiin. RDW on tyypillisesti koholla vuotoanemiassa, hemolyysissä, raudanpuuteanemiassa (ja sen korvaushoidon seurauksena), myelodysplastisessa syndroomassa ja megaloblastisessa anemiassa. Makrosytoosi (ilman anemiaa) yhdessä normaalin RDW:n kanssa viittaa tasaiseen makrosytoosiin, joka todennäköisesti ei johdu esim. retikulosytoosista.
Laskentatavasta johtuen RDW voi olla normaali, vaikka osa punasoluista olisi selvästikin poikkeavan kokoisia, jos niitä on vain pieni määrä (esim. punasolufragmentaatio, lievä retikulosytoosi). Toisaalta RDW voi olla kohonnut ilman selvää anisosytoosia, mikäli punasoluissa on muotopoikkeavuuksia (poikilosytoosia) tai niiden hemoglobiinipitoisuus on osassa matala (vaihteleva hypokromia).
Joskus verenkuva-analysaattori ei pysty laskemaan RDW:tä, jolloin tulosta ei voida vastata. Tällainen tilanne johtuu yleensä siitä, että punasolujen kokojakauma on kaksihuippuinen (esim. raudanpuuteanemiapotilas, joka on saanut verensiirtoja). Todetusta kaksihuippuisesta kokojakaumasta annetaan lausunto.
Lapsille ei ole käytettävissä viiterajoja.