HUSLAB

Tutkimusohjekirjan etusivu. Hakemisto erikoisalan, nimen, lyhenteen tai tutkimusnumeron mukaan

Maksan autovasta-aineet, immunoblotting-tutkimus

20515 S -MaksaAb

Osatutkimukset

S -LC1Ab-O, S -LKMAb-O, S -PDHAb-O ja S -SLAAb-O

Tiedustelut

Virologian ja immunologian laboratorio, Mikrobiserologian varmistustutkimukset, puh. 050 427 2169

Yhteyshenkilöt

lääkäri Hanna Jarva: hanna.jarvaathelsinki.fi / 050 427 9816 ja lääkäri Anne Toivonen: anne.toivonenathus.fi / 0504408375

Indikaatiot

Autoimmuunien maksatautien, erityisesti autoimmuunihepatiittien ja primaarin biliaarisen kirroosin diagnostiikka.

Näyteastia

Seerumi-geeliputki 5 ml

Näyte

1 ml seerumia

Menetelmä

Immunoblot-menetelmä. Line immunoblotting-menetelmä, jossa käytetään affiniteettipuhdistettuja ja rekombinanttitekniikalla valmistettuja antigeeneja.

Tekotiheys

Kerran kahdessa viikossa.

Tulokset valmiina

5-15 työpäivän aikana

Tulkinta

Normaalisti negatiivinen. Positiivisesta tuloksesta annetaan lausunto.

Pyruvaattidehydrogenaasi(PDH)-kompleksi on mitokondriovasta-aineiden keskeisin autoantigeeni primaarissa biliaarisessa kirroosissa (PBC). Immunoblotissa on myös antigeenit Sp100, PML ja gp210. Näille tuma-antigeeneille esiintyy vasta-aineita yleisimmin PBC:ssä. Vasta-aineita on havaittavissa vuosia ennen kliinistä diagnoosia. PDH-vasta-aineita esiintyy joskus myös autoimmuuneissa hepatiiteissa ja systeemisessä skleroosissa.

Vasta-aineita liukoiselle maksa-antigeenille (SLA/LP, soluble liver antigen/liver pancreas antigen) on kuvattu esiintyvän noin 15-20 %:lla autoimmuunia hepatiittia sairastavista (tyypin I autoimmuunihepatiitti).

Vasta-aineita maksan sytosoliantigeenille 1 (LC-1, Liver cytosolic antigen type 1, antigeenina formiminotransferaasi-syklodeaminaasi) esiintyy erityisesti tyypin II autoimmuunissa hepatiitissa joko yksin tai yhdessä LKM-vasta-aineiden (LKM-1, antigeenina sytokromi P450 2D6) kanssa. LKM- ja LC1-vasta-aineiden spesifisyys autoimmuunille hepatiitille on korkea, mutta niitä on kuvattu esiintyvän myös osalla hepatiitti C -virusinfektiota sairastavista.

Immunoblotting-menetelmä täydentää, mutta ei täysin korvaa epäsuorassa immunofluoresenssitutkimuksessa tehtäviä sileälihas-, mitokondrio- ja LKM-vasta-ainetutkimuksia. Positiiviset vasta-aineet PDH:lle (AMA-M2, M2-3E) ja uusille tuma-antigeeneille (Sp100, PML ja gp210) kuvataan lausunnossa. Nämä vasta-aineet ovat spesifisempiä kuin immunofluoresenssilla tehtävä mitokondriovasta-ainetutkimus. Immunofluoresenssitutkimuksesta poiketeten mitokondriovasta-aineet eivät häiritse immunoblottitekniikalla tehtyjä LKM1-vasta-aineita.

Tutkimus S -MaksaAb päivitetty 07.03.2019 / HJ

Sivun alkuun

© HUSLAB-liikelaitos. Ohjekirjajärjestelmästä vastaa Janne Suvisaari.
Ohjekirjasivuston viimeisin automaattinen päivitys: 22.04.2019 klo 04:10.