HUSLAB - tutkimusohjekirja

Tutkimuksen S -MaksaAb (20515) tiedot vanhassa tutkimusohjekirjassa

HUOM! NÄMÄ TIEDOT EIVÄT OLE ENÄÄ AJAN TASALLA.

Osatutkimukset

S -gp210Ab, S -LC1Ab-O, S -LKMAb-O, S -PDHAb-O, S -PMLAb, S -SLAAb-O ja S -Sp100Ab

Tiedustelut

Virologian ja immunologian laboratorio, Mikrobiserologian varmistustutkimukset, puh. 050 427 2169

Indikaatiot

Autoimmuunien maksatautien, erityisesti autoimmuunihepatiittien ja primaarin biliaarisen kolangiitin diagnostiikka.

Näyteastia

Seerumi-geeliputki 5 ml

Näyte

1 ml seerumia

Menetelmä

Immunoblot-menetelmä. Line immunoblotting-menetelmä, jossa käytetään affiniteettipuhdistettuja ja rekombinanttitekniikalla valmistettuja antigeeneja.

Tekotiheys

Kerran viikossa.

Tulokset valmiina

5-15 työpäivän aikana

Tulkinta

Normaalisti negatiivinen. Positiivisesta tuloksesta annetaan lausunto.

Pyruvaattidehydrogenaasi(PDH)-kompleksi on mitokondriovasta-aineiden keskeisin autoantigeeni primaarissa biliaarisessa kolangiitissa (PBC). Immunoblotissa on myös antigeenit Sp100, PML ja gp210. Näille tuma-antigeeneille esiintyy vasta-aineita yleisimmin PBC:ssä. Vasta-aineita on havaittavissa vuosia ennen kliinistä diagnoosia. PDH-vasta-aineita esiintyy joskus myös autoimmuuneissa hepatiiteissa ja systeemisessä skleroosissa.

Vasta-aineita liukoiselle maksa-antigeenille (SLA/LP, soluble liver antigen/liver pancreas antigen) on kuvattu esiintyvän noin 15-20 %:lla autoimmuunia hepatiittia sairastavista (tyypin I autoimmuunihepatiitti).

Vasta-aineita maksan sytosoliantigeenille 1 (LC-1, Liver cytosolic antigen type 1, antigeenina formiminotransferaasi-syklodeaminaasi) esiintyy erityisesti tyypin II autoimmuunissa hepatiitissa joko yksin tai yhdessä LKM-vasta-aineiden (LKM-1, antigeenina sytokromi P450 2D6) kanssa. LKM- ja LC1-vasta-aineiden spesifisyys autoimmuunille hepatiitille on korkea, mutta niitä on kuvattu esiintyvän myös osalla hepatiitti C -virusinfektiota sairastavista.

Immunoblotting-menetelmä täydentää, mutta ei täysin korvaa epäsuorassa immunofluoresenssitutkimuksessa tehtäviä sileälihas-, mitokondrio- ja LKM-vasta-ainetutkimuksia. Positiiviset vasta-aineet PDH:lle (AMA-M2, M2-3E) ja tuma-antigeeneille (Sp100, PML ja gp210) kuvataan lausunnossa. Nämä vasta-aineet ovat spesifisempiä kuin immunofluoresenssilla tehtävä mitokondriovasta-ainetutkimus. Immunofluoresenssitutkimuksesta poiketeten mitokondriovasta-aineet eivät häiritse immunoblottitekniikalla tehtyjä LKM1-vasta-aineita.