HUSLABin tutkimusohjekirjan on korvannut 15.10.2024 HUS Diagnostiikkakeskuksen "AMMATTILAISEN SIVUSTO".
Tälle sivulle osoittavat linkit pyydetään päivittämään osoittamaan uudelle sivustolle osoitteeseen
Tutkimuksen Se-Virts-O (20542) tiedot vanhassa tutkimusohjekirjassa
HUOM! NÄMÄ TIEDOT EIVÄT OLE ENÄÄ AJAN TASALLA.
S -K, S -Krea, S -Na, S -Prot, Se-K, Se-Krea, Se-Na, Se-Prot, U -K, U -Krea, U -Na ja U -Prot
Meilahden Automaatiolaboratorio, puh. Asiakasneuvonta 09-471 72579, päivystysaikana 72645.
Virtsan osoitus punktionesteestä.
Muoviputki 10 ml
5 ml punktionestettä, 2 ml samaan aikaan otettua seerumia ja 5 ml kertavirtsaa toimitetaan laboratorioon. Näyte säilyy jääkaapissa 5 vrk. Näytteen alkuperän kuvaus atk-pyynnössä tai lähetteessä auttaa tulkintaa.
Arkipäivisin (ma-pe)
Seuraavana arkipäivänä
Virtsan erottaminen muista kudosnesteistä perustuu sen erilaiseen kreatiniinin ja proteiinien pitoisuuteen plasmaan ja muihin tavallisiin punktionesteisiin verrattuna, mikäli munuaisten toiminta on ollut normaalia. Lisäksi elektrolyyttipitoisuuksissa on selviä eroja plasmaan verrattuna. Virtsan osoittamista tarvitaan kliinisesti erilaisten vatsan alueen postoperatiivisten tilojen, vammojen ja joskus kasvaintautien yhteydessä. Näytteeksi tarvitaan tutkittavaa nestettä (dreenistä tai punktiosta), sekä vertailtavaa potilaan seerumia ja virtsaa.
Epäiltäessä punktionesteen olevan virtsaa määritetään sen kreatiniini-, proteiini-, natrium- ja kaliumpitoisuudet ja verrataan saatuja arvoja samanaikaisesti otettujen seerumi- ja virtsanäytteiden arvoihin. Kreatiniinipitoisuus on virtsassa tyypillisesti noin 100 kertaa seerumipitoisuutta suurempi ja virtsan proteiinipitoisuus on yleensä hyvin pieni. Virtsan kaliumpitoisuus on noin 10-kertainen seerumipitoisuuteen verrattuna ja natriumpitoisuus seerumipitoisuutta matalampi, noin 100 mmol/l. Tutkimuksesta annetaan lausunto.
