HUS Diagnostiikkakeskus

Tutkimusohjekirjan etusivulle

Kliininen rasituskoe, spiroergometria

2065 Pt-KlR-Spi

Tiedustelut

KLF-yksikkö Meilahti Puistosairaala (09) 471 72552, KLF-yksikkö Peijas (09) 471 67407, KLF-yksikkö Hyvinkää (019) 458 72758, KFI-yksikkö Jorvi (09) 471 82020

Yhteyshenkilöt

lääkäri Päivi Piirilä: paivi.piirilaathus.fi / (09) 471 72663 / 050 427 2145

Indikaatiot

Tutkimusta käytetään erityisesti rasitushengenahdistuksen, hyperventilaatiosyndrooman ja epäselvien rintatuntemusten erotusdiagnostiikassa ja fyysisen suorituskyvyn arvioinnissa (työkyky ja leikkauskelpoisuus).

Esivalmistelu

Lääkitys: diagnostinen tutkimus lääketauon aikana lähettävän lääkärin harkinnan mukaan (digitalis 7-10 vrk, beetasalpaajat ja kalsiumestäjät 2 vrk, keuhkoputkiin vaikuttavat lääkkeet yleisohjeen mukaan, muulloin potilaan normaalisti käyttämä, optimaalinen lääkitys).

Nautintoaineet ja ruokailu: 4 tuntia ilman kahvia, teetä, kolajuomia ja muita piristäviä aineita, 4 tuntia välttäen raskasta ateriaa (ei kuitenkaan ravinnotta), 2 tuntia tupakoimatta sekä 1,5 vrk ilman alkoholia. Lisäksi 2 tuntia välttäen voimakasta fyysistä rasitusta.

Toisen käden keskisormesta poistetaan ennen tutkimukseen saapumista mahdollinen kynsilakka tai rakennekynsi, koska sormesta mitataan veren happipitoisuutta.

Suoritus

Kokeen aikana rekisteröitäviä muuttujia ovat hengitysfrekvenssi, uloshengitysilman happi- ja hiilidioksidipitoisuus ja niiden avulla lasketut erilaiset indeksit. Lisäksi seurataan EKG:ta, verenpainetta, oksimetrisignaalia ja tarvittaessa PEF/FEV1-arvoja. Mittaukset tehdään ensin levossa, sitten rasitus- ja lopuksi palautumisvaiheessa. Rasituksen aikana kirjataan rasittavuustuntemus käyttäen Borgin asteikkoa. Tutkimukseen voidaan liittää ortostaattinen koe kaasujenvaihdunta-analyysein (esim. hyperventilaatiosyndrooman diagnostiikka). Tutkimuksen kesto noin 1.5 tuntia.

Menetelmä

Tavallisimmin koe tehdään polkupyörärasituksena. Muita mahdollisuuksia ovat kävely/juoksumatto tai käsikampirasitus . Rasitustapa valitaan esitietojen ja potilaan haastattelun perusteella. Koe etenee joko portaattomasti tai 2-3 minuutin portain ja jatketaan siihen asti, kunnes ilmaantuu syy lopettaa koe tai potilaan maksimaalinen taso on saavutettu. Potilaan kasvoilla olevan maskin kautta mitataan uloshengitysilman virtausta ja analysoidaan jatkuvasti happi - ja hiilidioksidipitoisuutta.

Tulkinta

Tuloksia verrataan viitearvoihin ja arvioidaan kokonaissuorituskykyä ja sitä rajoittavia tekijöitä, maksimaalista hapenkulutusta, kardiorespiratorista kapasiteettia ja mahdollista sydänlihasiskemiaa.

Viitearvot: Suorituskyvyn viitearvoina käytetään iän, sukupuolen, rakenteen ja painon mukaisia Mini-Suomi-viitearvoja (Aromaa A ym. Mini-Suomi-terveystutkimus. Kansaneläkelaitos. ML 49, 1985: Arstila M ym. New ergometric reference values for clinical exercise tests. Scand J Cli Lab Invest 1990:50:747-755).

Wasserman et al In Principles of exercise testing and interpretation. 3 rd ed. Lippincott Williams&Wilkins, 1999. Louhevaara, Sovijärvi, Ilmarinen ym. Acta Physiol Scand 1990:138:133-143.

Tuloste sisältää koepöytäkirjan mittaustuloksineen, laskennalliset suureet viitearvoineen, EKG-nauhat ja lääkärin lausunnon.

Huomautuksia

Tutkimusta ei suositella tehtäväksi ennen kuin hengityselintulehduksen kliinisestä paranemisesta on kulunut 2 viikkoa. Covid-19-infektion jälkeen tutkimus voidaan tehdä seuraavasti: koronapneumonian jälkeen 2-3 kk kuluttua parantumisesta, ylähengitystieinfektion jälkeen (ei pneumoniaa) 14-20 vrk parantumisesta ja oireettomassa tartunnassa 10 vrk positiivisen testituloksen jälkeen. Muita vasta-aiheita ovat epästabiili angina pectoris, akuutti myo- tai perikardiitti, vaikeat rytmihäiriöt, tuore sydäninfarkti. Invasiivisten toimenpiteiden/leikkausten jälkeen harkittava tapauskohtaisesti.

Tutkimus Pt-KlR-Spi päivitetty 31.05.2022 / KA

Sivun alkuun

Viimeisin päivitys: 29.11.2022 klo 01:28.