HUS Diagnostiikkakeskus

Tutkimusohjekirjan etusivulle

Kliininen rasituskoe, spiroergometria

2065 Pt-KlR-Spi

Tiedustelut

KLF-yksikkö Meilahti Puistosairaala (09) 471 72552, KLF-yksikkö Peijas (09) 471 67407, KLF-yksikkö Hyvinkää (019) 458 72758, KFI-yksikkö Jorvi (09) 471 82020

Yhteyshenkilöt

lääkäri Päivi Piirilä: paivi.piirilaathus.fi / (09) 471 72663 / 050 427 2145

Indikaatiot

Tutkimusta käytetään erityisesti rasitushengenahdistuksen, hyperventilaatiosyndrooman ja epäselvien rintatuntemusten erotusdiagnostiikassa ja fyysisen suorituskyvyn arvioinnissa (työkyky ja leikkauskelpoisuus).

Esivalmistelu

Lääkitys: diagnostinen tutkimus lääketauon aikana lähettävän lääkärin harkinnan mukaan (digitalis 7-10 vrk, beetasalpaajat ja kalsiumestäjät 2 vrk, keuhkoputkiin vaikuttavat lääkkeet yleisohjeen mukaan, muulloin potilaan normaalisti käyttämä, optimaalinen lääkitys).

Nautintoaineet ja ruokailu: 2 tuntia tupakoimatta, 4 tuntia ilman kahvia, teetä, kolajuomia ja muita piristäviä aineita sekä välttäen raskasta ateriaa (ei kuitenkaan ravinnotta) ja 1 vrk ilman alkoholia.

Mieshenkilöitä pyydetään mahdollisuuksien mukaan ajamaan partansa, jotta mittauslaitteen naamari saadaan tiiviiksi. Mikäli partaa ei ole ajettu, voidaan tutkimus tehdä suukappaleen avulla, mikä kuitenkin on hankalampaa.

Suoritus

Kokeen aikana rekisteröitäviä muuttujia ovat hengitysfrekvenssi, uloshengitysilman happi- ja hiilidioksidipitoisuus ja niiden avulla lasketut erilaiset indeksit. Lisäksi seurataan EKG:ta, verenpainetta, oksimetrisignaalia ja tarvittaessa PEF/FEV1-arvoja. Mittaukset tehdään ensin levossa, sitten rasitus- ja lopuksi palautumisvaiheessa. Rasituksen aikana kirjataan rasittavuustuntemus käyttäen Borgin asteikkoa. Tutkimukseen voidaan liittää ortostaattinen koe kaasujenvaihdunta-analyysein (esim. hyperventilaatiosyndrooman diagnostiikka). Tutkimuksen kesto noin 1.5 tuntia.

Menetelmä

Tavallisimmin koe tehdään polkupyörärasituksena. Muita mahdollisuuksia ovat kävely/juoksumatto tai käsikampirasitus . Rasitustapa valitaan esitietojen ja potilaan haastattelun perusteella. Koe etenee joko portaattomasti tai 2-3 minuutin portain ja jatketaan siihen asti, kunnes ilmaantuu syy lopettaa koe tai potilaan maksimaalinen taso on saavutettu. Potilaan kasvoilla olevan maskin kautta mitataan uloshengitysilman virtausta ja analysoidaan jatkuvasti happi - ja hiilidioksidipitoisuutta.

Tulkinta

Tuloksia verrataan viitearvoihin ja arvioidaan kokonaissuorituskykyä ja sitä rajoittavia tekijöitä, maksimaalista hapenkulutusta, kardiorespiratorista kapasiteettia ja mahdollista sydänlihasiskemiaa.

Viitearvot: Suorituskyvyn viitearvoina käytetään iän, sukupuolen, rakenteen ja painon mukaisia Mini-Suomi-viitearvoja (Aromaa A ym. Mini-Suomi-terveystutkimus. Kansaneläkelaitos. ML 49, 1985: Arstila M ym. New ergometric reference values for clinical exercise tests. Scand J Cli Lab Invest 1990:50:747-755).

Wasserman et al In Principles of exercise testing and interpretation. 3 rd ed. Lippincott Williams&Wilkins, 1999. Louhevaara, Sovijärvi, Ilmarinen ym. Acta Physiol Scand 1990:138:133-143.

Tuloste sisältää koepöytäkirjan mittaustuloksineen, laskennalliset suureet viitearvoineen, EKG-nauhat ja lääkärin lausunnon.

Huomautuksia

Tutkimusta ei suositella tehtäväksi ennen kuin hengityselintulehduksen kliinisestä paranemisesta on kulunut 2 viikkoa. Covid-19-infektion jälkeen tutkimus voidaan tehdä vasta 2-3 kk parantumisesta. Muita vasta-aiheita ovat epästabiili angina pectoris, akuutti myo- tai perikardiitti, vaikeat rytmihäiriöt, tuore sydäninfarkti. Invasiivisten toimenpiteiden/leikkausten jälkeen harkittava tapauskohtaisesti.

Tutkimus Pt-KlR-Spi päivitetty 27.05.2021 / KA

Sivun alkuun

Viimeisin päivitys: 21.10.2021 klo 02:26.