HUSLABin tutkimusohjekirjan on korvannut 15.10.2024 HUS Diagnostiikkakeskuksen "AMMATTILAISEN SIVUSTO".
Tutkimus Pt-KlR-tjj (2069) Kliininen rasituskoe, työjohteinen, juoksumattorasitus uudella sivustolla
Tälle sivulle osoittavat linkit pyydetään päivittämään osoittamaan uudelle sivustolle osoitteeseen
https://diagnostiikka.hus.fi/tutkimus?id=2069
Tutkimuksen Pt-KlR-tjj (2069) tiedot vanhassa tutkimusohjekirjassa
HUOM! NÄMÄ TIEDOT EIVÄT OLE ENÄÄ AJAN TASALLA.
KLF-yksikkö Meilahti (09) 471 72552, KLF-yksikkö Hyvinkää (019) 458 72758, KFI-yksikkö Jorvi (09) 471 82020
Sydän- ja keuhkosairauksien diagnostiikassa, FEV1-seurannassa erityisesti astman diagnostiikassa.
Lääkitys: Diagnostinen tutkimus lääketauon aikana lähettävän lääkärin harkinnan mukaan (digitalis 7-10 vrk, beetasalpaajat, pitkävaikutteiset nitraatit ja kalsiumestäjät 2 vrk, keuhkoputkiin vaikuttavat lääkkeet erillisen ohjeen mukaan), muulloin potilaan normaalisti käyttämä, optimaalinen lääkitys.
Nautintoaineet ja ruokailu: 4 tuntia ilman kahvia, teetä, kolajuomia ja muita piristäviä aineita, 4 tuntia välttäen raskasta ateriaa (ei kuitenkaan ravinnotta), 2 tuntia tupakoimatta sekä 1,5 vrk ilman alkoholia. Lisäksi 2 tuntia välttäen voimakasta fyysistä rasitusta.
Toisen käden keskisormesta poistetaan ennen tutkimukseen saapumista mahdollinen kynsilakka tai rakennekynsi, koska sormesta mitataan veren happipitoisuutta.
Kokeen aikana seurataan EKG:a, verenpainetta, happisaturaatiota sekä tarvittaessa FEV1:a ja hengitystaajuutta. Arvot mitataan ensin levossa, sitten rasitus- ja lopuksi palautumisvaiheessa. Juoksumaton nopeus ja kulma rasituksen aikana valitaan tämän hetken kunnon perusteella, valittavana on yleensä Naughton, Modifoitu Bruce tai Bruce protokollat. Myös mukautettua rasitusta voidaan käyttää. Rasituksen aikana kirjataan rasittavuustuntemus käyttäen Borgin asteikkoa. Tutkimuksen kesto on noin 1,5 tuntia.
Suoritus on Kliinisen fysiologian yhdistyksen ja Suomen kardiologisen seuran suositusten mukainen (SLL 3/94), oirerajoitteinen maksimaalinen rasituskoe.
Astmadiagnostiikassa seurataan FEV1-vaihtelua ja tarvittaessa bronkodilaatiovastetta. Vertaa tutkimus 2859, PEF/FEV1-mittaus kliinisen rasituskokeen yhteydessä. Lisäksi suorituksesta saadaan arvioiduksi kokonaissuorituskyky, jota verrataan viitearvoihin.
Nordesjö ja Landelius. Scand J Clin Lab Invest 1975: 35, supp 143. p.64 Arstila M, Impivaara O, Mäki. Scan J Clin Physiol 1990: 50:747-55.
Tutkimusta ei suositella tehtäväksi ennen kuin hengityselintulehduksen kliinisestä paranemisesta on kulunut 2 viikkoa. Covid-19-infektion jälkeen tutkimus voidaan tehdä seuraavasti: koronapneumonian jälkeen 2-3 kk kuluttua parantumisesta, ylähengitystieinfektion jälkeen (ei pneumoniaa) 14-20 vrk parantumisesta ja oireettomassa tartunnassa 10 vrk positiivisen testituloksen jälkeen. Muita vasta-aiheita ovat epästabiili angina pectoris, akuutti myo- tai perikardiitti, vaikeat rytmihäiriöt, tuore sydäninfarkti. Invasiivisten toimenpiteiden/leikkausten jälkeen harkittava tapauskohtaisesti.