HUSLAB - tutkimusohjekirja

Tutkimuksen Pt-Klr-Vap (2070) tiedot vanhassa tutkimusohjekirjassa

HUOM! NÄMÄ TIEDOT EIVÄT OLE ENÄÄ AJAN TASALLA.

Tiedustelut

KLF-yksikkö Peijas (09) 471 67407, KLF-yksikkö Hyvinkää (019) 458 72758

Indikaatiot

Tutkimuksella selvitetään ulkoilmassa suoritettavan juoksun avulla rasitusastman esiintymistä lapsilla. Varsinkin pakkasilmalla reipas juoksu provosoi keuhkoputkien supistumista tehokkaammin kuin sisätiloissa suoritettava rasitus. Koe tehdään ilman EKG-seurantaa, joten se sopii vain potilaille joilla merkittävän sydänsairauden vaara on pieni. Lapsillakin on syytä tehdä ensin tavallinen kliininen rasituskoe joko polkupyöräergometrillä tai rullamatolla, mikäli tiedossa on tai epäillään sydänsairautta. Tutkimukset pyritään keskittämään kylmään ja viileään vuodenaikaan.

Esivalmistelu

Diagnostinen testi on syytä tehdä ilman keuhkoputkiin vaikuttavaa lääkitystä.

Nautintoaineet ja ruokailu: 4 tuntia ilman kahvia, teetä, kolajuomia ja muita piristäviä aineita, 4 tuntia välttäen raskasta ateriaa (ei kuitenkaan ravinnotta), 2 tuntia tupakoimatta sekä 1,5 vrk ilman alkoholia. Lisäksi 2 tuntia välttäen voimakasta fyysistä rasitusta.

Suoritus

Keuhkofunktion seurantamenetelmänä käytetään lapsilla noin 4 ikävuodesta lähtien impulssioskillometriaa. Perustutkimuksen jälkeen potilas juoksee sairaalan pihalla 6 minuutin ajan. Juoksu voidaan keskeyttää aikaisemminkin, mikäli ilmenee voimakkaita astmaoireita tai potilas muutoin väsyy. Ulkojuoksua ei suoriteta yli 20 asteen pakkasessa. Juoksun jälkeen potilaan oireet kirjataan, keuhkot auskultoidaan ja keuhkofunktio mitataan toistuvasti uudelleen. Lopuksi annetaan bronkodilatoiva lääkitys.

Menetelmä

Normaalisti keuhkoputket hieman laajenevat rasitukseen liittyvän sympatikotonian takia. Poikkeava supistumistaipumus voi ilmaantua juoksun aikana, mutta tavallisemmin kuitenkin vasta joitakin minuutteja sen jälkeen. Keuhkofunktiomittaukset aloitetaan hengityksen ensin tasaannuttua. Altistuksen jälkeisiä mittaustuloksia verrataan lähtötilanteeseen ja mahdollisen hengitystieobstruktion laukeaminen varmistetaan bronkodilatoivan lääkityksen jälkeisillä kontrollimittauksilla.

Tulkinta

Astmalle diagnostisen supistumisherkkyyden keskeisenä kriteerinä on Rsr5:n 40 %:n nousu (oskillometria). Arvioinnissa otetaan huomioon myös potilaan oireet, keuhkojen auskultaatiolöydös ja bronkodilataatiovaste. Tutkimuksen herkkyyttä on tarkasteltava vallinneitten sääolosuhteiden valossa.

Lausunto sisältää keuhkofunktiotutkimusten tulokset ja lääkärin lausunnon.

Huomautuksia

Tutkimusta ei suositella tehtäväksi ennen kuin hengityselintulehduksen kliinisestä paranemisesta on kulunut 4 viikkoa, tai jos tutkittavalla on lievää vaikeampi hengitystieobstruktio. Covid-19-infektion jälkeen hengitysfunktiomittauksia voidaan tehdä seuraavasti: koronapneumonian jälkeen 2-3 kk kuluttua parantumisesta, ylähengitystieinfektion jälkeen (ei pneumoniaa) 14-20 vrk parantumisesta ja oireettomassa tartunnassa 10 vrk positiivisen testituloksen jälkeen.