HUSLAB - tutkimusohjekirja

Tutkimuksen Pt-SydMagL (20831) tiedot vanhassa tutkimusohjekirjassa

HUOM! NÄMÄ TIEDOT EIVÄT OLE ENÄÄ AJAN TASALLA.

Tiedustelut

KLF-yksikkö Hyvinkää (019) 458 72758

Indikaatiot

Tutkimusta käytetään vasemman ja oikean kammion kardiomyopatiaepäilyissä, infarktikomplikaatioiden selvittelyssä, sydänlihastulehduksissa ja tuumoreissa, perikardiumin sairauksien selvittelyssä ja haluttaessa kvantitoida läppävuodot tai oikovirtaukset. Sydämen rakenteen ja toiminnan tutkiminen silloin kun ultraäänitutkimuksessa näkyvyys ei ole riittävän hyvä.

Esivalmistelu

Lääkitys: potilaan käyttämän optimaalisen lääkehoidon aikana. Klaustrofobia voi estää tutkimuksen onnistumisen.

Suoritus

Laskimokanyloinnin (jos käytetään signaalin tehosteainetta) ja EKG elektrodien kytkennän jälkeen potilas siirretään MRI kuvauslaitteeseen. Orientaatiokuvien jälkeen kuvataan sydämen rakennetta ja toimintaa selvittäviä kuvaussarjoja kysymyksen asettelun mukaisesti. Kuvat analysoidaan työasemalla ja mittauksista sekä havainnoista annetaan lausunto.

Menetelmä

Sydämen MRI-tutkimus tehdään EKG-tahdistetusti, hyödynnetään sekä prospektiivista että retrospektiivista tahdistusta. Angiografioissa voidaan hyödyntää lisäksi hengitystahdistusta.

Orientaatiokuvauksella paikannetaan sydän. Tämän jälkeen kuvataan transaksiaalinen mustaveri- ja kinekuvasarja koko sydämestä. Yleensä tutkitaan 2-kammiokuva, 3-kammiokuva, 4-kammiokuva ja kattavasti lyhyen akselin kineleikkeet. Oikean kammion toimintaa tutkitaan myös transaksiaalileikkein, tarvittaessa tutkitaan myös erikseen kammioiden ulosvirtauskanavat. Ongelmasta riippuen sydän kuvataan useammallakin leikkeellä ja myös eri kuvausparametreilla, tarvittaessa käytetään signaalin tehosteainetta perfuusion, kudosturvotuksen ja myöhäistehostuma-alueiden tutkimiseksi.

Analyysi ja raportti

Silmämääräisesti arvioidaan vasemman ja oikean kammion seinämäliikkeet. Tarvittaessa määritetään lokeroiden strain. Mitataan vasemman kammion paksuus, volymetrinen toiminta, nouseva aortta, aortan tyvi ja vasemman eteisen koko, oikean kammion toiminta ja seinämäpaksuus. Mitataan vasemman kammion massa ja toiminnalliset tilavuudet. Eteisten koko samoin kuin perikardium ja perikarditila arvioidaan. Virtaukset eri mielenkiintoalueilla kvantifioidaan. Tarvittaessa voidaan tehdä magneettiangiografia esimerkiksi keuhkolaskimoanatomiaa selvitettäessä. Tutkimuksessa nähdään sydäninfarktit ja muut arpi/fibroosialueet myöhäistehostumakuvauksessa hyvin, samoin perikardium ja oikea kammio nähdään hyvin. Läppävuodot saadaan mitattua ja mahdollinen kammiotoimintahäiriö saadaan arvioitua. Sydänlihaksen turvotuksesta ja fibroosiasteesta saadaan käsitys. Mittaukset ja raportit taltioidaan ja tutkimuksesta tulee lausunto.

Yleistä

Tahdistin, ferromagneettiset vierasesineet kehossa ja klaustrofobia saattavat estää tutkimuksen tekemisen. Eteisvärinä ei estä tutkimuksen onnistumista. Tutkimus tehdään Hyvinkään sairaalan röntgenissä. Toistaiseksi vain kardiologien lähetteellä. KLF-lääkäri on mukana tutkimuksessa.