HUSLAB - tutkimusohjekirja

Tutkimuksen Pt-LuuSpeQ (21439) tiedot vanhassa tutkimusohjekirjassa

HUOM! NÄMÄ TIEDOT EIVÄT OLE ENÄÄ AJAN TASALLA.

Tiedustelut

Isotooppiyksikkö Meilahti (09) 471 72554, KFI-yksikkö Jorvi (09) 471 82020, Eksoten KFI-yksikkö (05) 352 5467.

Indikaatiot

Luuston yksifotoniemissiotomografia kuvausta yhdistettynä matala-annos TT-kuvaan (SPET-TT) tehdään koko kehon kuvauksen lisäksi, kun tarvitaan tarkempaa tietoa kertymän anatomisesta sijainnista ja luonteesta kohdistetuilla alueilla. Esimerkkinä voisivat olla selkärangan radiolääkekertymien luonteen tarkennus tai jalkaterän kertymien tarkka paikannus.

Esivalmistelu

Tutkimus ei vaadi esivalmisteluja. Alle 7-vuotiaille lapsille laitettava laskimokanyyli valmiiksi. Kivuliaalle potilaalle tulee antaa kipulääkitys. Kuvaus kestää 30 - 60 min selällään kovalla alustalla. Potilasohje

Suoritus

Merkkiaine injisoidaan laskimoon. Tavallisessa luustokuvauksessa kuvaus alkaa 2,5-4 tunnin kuluttua injektiosta, jolloin luu/tausta-suhde on optimaalinen. Tällöin kuvataan koko keho ja tarvittavat paikallis- tai leikekuvat (SPET-gammakuvaus, NK6SN), tarvittaessa usemmalta alueelta. Kun tarvitaan tarkempaa anatomista paikannusta ja muutoksen luonteen määritystä, tehdään luuston SPET ja matala-annos TT (SPET ja matala-annos TT NK6QA), tarvittaessa useammalta alueelta (laaja SPET-matala-annos-TT, NK6BQ). Epäiltäessä primaaria luutuumoria, tulehduksellista luu- tai nivelsairautta, on suositeltavaa käyttää kolmivaiheista kuvaustekniikkaa (Luuston dynaaminen gammakuvaus NK6BN), jossa ensin kuvataan verenkiertovaihe, sitten veritila- ja lopuksi luustovaihe. Monivaiheisesta tutkimuksesta on apua luu- ja pehmytkudostulehduksen ja primaarien luutuumorien erotusdiagnostiikassa.

Menetelmä

Tutkimusaineena käytetään ^99mTc-leimattua oksidronaattia (HDP, HMDP) tai medronaattia (MDP). Merkkiaine kertyy tehostetusti alueelle, jossa luuston aineenvaihdunta on vilkastunut. Kertymä heijastaa alueellista verenkiertoa sekä paikallista osteoblastiaktiviteettia.

Tulkinta

Gammakuvaus on herkkä poikkeavan luustoaineenvaihdunnan osoittaja, mutta muutokset eivät ole spesifisiä: malignin ja benignin prosessin välinen erotusdiagnostiikka on hankalaa. TT:n liittäminen tutkimukseen lisää tutkimuksen spesifisyyttä. Aktiiviset osteomyeliitit ja artriitit keräävät merkkiainetta. Positiivisia löydöksiä esiintyy luunmurtumissa (myös rasitusmurtumat), traumoissa, hampaanpoiston sekä luu- ja luuydinbiopsioiden jälkeen, pehmytosakalkkeutumissa, tuoreissa kudostraumoissa ja luuston beningneissä tautitiloissa (esim. Pagetin tauti, fibroottinen dysplasia). Luuston gammakuvauksella voidaan tutkia luusiirrännäisten elinkykyisyyttä. Proteesi-infektioepäilyssä joudutaan usein suorittamaan sekä luuston että tulehduspesäkkeen gammakuvaus leukosyytein. Näissä tapauksissa luuston gammakuvaus dynaamisena on ensisijainen tutkimus. Gammakuvaus paljastaa usein luustoprosessit ennen radiologisia tutkimuksia, esim. luustometastaasit.

Vastaus sisältää koko kehon kuvat edestä ja takaa, mahdollisesti paikallis- tai leikekuvia ja lausunnon.

Huomautuksia

Aikuiselle annettava aktiivisuus ja efektiivinen sädeannos sekä raskaana oleville ja imettäville erilliset ohjeet Yleisohje

Potilasohje

Hyvin iäkkäillä henkilöillä sekä potilailla, joilla munuaisfunktio on alentunut, optimaalinen kuvausaika on noin 5 tuntia injektion jälkeen. Lapsipotilaita sekä normaalipainoisia alle 50-vuotiaita voidaan kuvata jo 2,5 tunnin kuluttua injektiosta.