HUSLAB - tutkimusohjekirja

Tutkimuksen fP-Laktaat (2184) tiedot vanhassa tutkimusohjekirjassa

HUOM! NÄMÄ TIEDOT EIVÄT OLE ENÄÄ AJAN TASALLA.

Tiedustelut

HUSLAB-talo, Meilahti, Asiakaspalvelu puh. 09 471 72579 (arkisin päiväaikana). Päivystysaikana oman laboratorion päivystysnumerosta (HUSLAB-talo, Meilahden alueen sairaalat, puh. 09 471 72645).

Indikaatiot

Laktaattiasidoosiepäily. Sepsiksen tai kudoshapetuksen yleinen seuranta mm. tehohoidossa.

Esivalmistelu

Potilaan tulee olla levossa ennen näytteenottoa vähintään 30 min. Varmimmin oikea tulos saadaan kahden tunnin levon jälkeen paastonäytteestä. Päivystystilanteessa ja lapsilla tutkimus tehdään, vaikka potilas ei ole paastonnut.

Näyteastia

Fluoridioksalaattiputki 5/2 ml

Näyte

0.5 ml plasmaa, lapset vähintään 0.2 ml. Näyte otetaan ilman staasia fluoridioksalaattiputkeen, sekoitetaan huolellisesti ja plasma erotetaan lisäaineettomaan erotteluputkeen mahdollisimman pian, viimeistään 30 minuutin kuluessa näytteenotosta. Eroteltu näyte voidaan lähettää huoneenlämpöisenä, jos perillä samana päivänä. Muutoin kylmälähetys. Pitempiaikainen säilytys pakastettuna.

Menetelmä

Fotometrinen (sairaalalaboratoriot pois lukien Kymenlaakson alueen laboratoriot). Akkreditoitu menetelmä (ei tällä hetkellä Kymenlaakson alueen laboratorioissa). Amperometrinen (hoito-osastojen vierilaitteet, sekä Kymenlaakson alueen laboratoriot).

Akkreditoitu testauslaboratorio T055

Tekotiheys

Päivittäin, kaikkina vuorokauden aikoina

Tulokset valmiina

Samana päivänä

Viitearvot

Kaikki

0.5 - 2.2

mmol/l

Tulkinta

Laktaattia syntyy anaerobisen glykolyysin lopputuotteena. Perifeerisissä kudoksissa muodostunut laktaatti poistetaan lepotilassa normaalisti nopeasti maksassa. Laktaattimuodostuksen ylittäessä eliminaationopeuden plasman laktaattipitoisuus nousee, mikä voi johtaa happo-emästasapainon häiriöön (laktaattiasidoosi). Syynä voi olla laktaatin muodostumisnopeuden lisääntyminen tai maksan eliminaationopeuden heikkeneminen.

Plasman laktaattipitoisuuden suurenemisen yleisin syy on äkillinen kudosten hapetusvaje, joka voi johtua hengitys- tai verenkiertoelimistön tai molempien toimintahäiriöstä. Perussyynä voi olla mm. sokki, akuutti sydämen vajaatoiminta, hypovolemia, sepsis, akuutti hengitysvajaus, akuutti keuhkoödeema tai hiilimonoksidimyrkytys. Kroonisessa hypoksiassa plasman laktaattipitoisuus ei yleensä suurene.

Plasman laktaattipitoisuus voi suureta myös eräissä vaikeissa yleissairauksissa kuten diabeettinen ketoasidoosi, maksataudit, munuaisten selvä vajaatoiminta, leukemiat ja eräät muut maligniteetit ja grand mal -tyyppinen kouristelu. Eräät lääkeaineet (salisylaatit, fenformiini ja muut biguanidit) sekä runsas alkoholin käyttö voivat nostaa laktaattipitoisuutta. Eräät synnynnäiset entsyymipuutostilat voivat olla suurentuneen laktaattipitoisuuden syynä (glykolyysin tai mitokondrioissa sijaitsevat Krebsin kierron entsyymit). Plasman laktaattipitoisuus suurenee voimakkaassa lihasrasituksessa 10-20-kertaiseksi. Lepotilassa laktaattipitoisuus palautuu normaalisti muutamassa tunnissa.

Häiriötekijöitä: Metamitsoli (kauppanimi Litalgin) häiritsee plasman laktaatin määritysmenetelmää ja näyte tutkimukseen suositellaan otettavaksi ennen metamitsolin annostelemista. Lisäksi N-asetyylikysteiini (NAC) ja parasetamolin metaboliatuote N-asetyyli-p-bentsokinoni-imiini (NAPQI) saattavat suurina pitoisuuksina häiritä laktaatin määritysmenetelmää ja aiheuttaa virheellisen pienen tuloksen.

Huomautuksia

Verikaasulaitteella tehtäessä tutkimus ei ole akkreditoinnin piirissä. Verikaasulaitteet toimivat myös kemian analysaattorilla tehtävän tutkimuksen varamenetelmänä poikkeustilanteissa.