HUSLAB - tutkimusohjekirja

Tutkimuksen Bm-DgSoluV (21962) tiedot vanhassa tutkimusohjekirjassa

HUOM! NÄMÄ TIEDOT EIVÄT OLE ENÄÄ AJAN TASALLA.

Tiedustelut

Kantasolulaboratorio, puh. 050 428 6394

Indikaatiot

Polysytemia veren tai essentiellin trombosytemian epäily silloin, kun sytoosien syy on jäänyt muiden tutkimusten jälkeen epäselväksi. Kantasoluviljely ei kuulu myeloproliferatiivisten tautien rutiininomaisiin diagnostisiin tutkimuksiin.

Suoritus

Näytteestä eristetään mononukleaariset solut, joita viljellään in vitro puolikiinteässä kasvualustassa, jossa epäkypsät esiastesolut, kantasolut, muodostavat pesäkkeitä. Viljelyn kesto on 14-18 vrk.

Näyteastia

CPT/Na-hepariini-putki 8 ml

Näyte

3-4 ml luuydintä otettuna CPT-hepariiniputkeen. CPT-putki on sentrifugoitava viimeistään 2 tunnin kuluttua näytteenotosta. Jos näytteen toimitus kestää yli 2h, tehdään sentrifugointi lähettävässä yksikössä (20 min, 800 xg, huoneenlämpö). CPT-putkea ei saa pakastaa eikä avata enää sentrifugoinnin jälkeen. Näytteenotto ja viljely samana päivänä, tarvittaessa säilytys jääkaapissa yli yön. Lähetys huoneenlämmössä, ei saa jäätyä. Näytteen on oltava perillä viimeistään klo 12 sovittuna päivänä tai sopimuksen mukaan.

Menetelmä

Soluviljely. Pesäkeviljely puolikiinteässä kasvualustassa, tulostus mikroskopoimalla.

Tekotiheys

Arkipäivisin (ma-pe), sopimuksen mukaan

Tulokset valmiina

3 viikon kuluessa.

Yleistä

Tutkimus vaatii hematologisen tutkimuslähetteen. Lähetteessä on mainittava työdiagnoosi. Lähete pyydetään toimittamaan etukäteen, viimeistään näytteenottoaamupäivän aikana, fax 09-47174469.

Tulkinta

Tuloksista annetaan kirjallinen lausunto ja tulkinta.

Myeloproliferatiivissa taudeissa, esim. polysytemia verassa (PV) tai essentiellissä trombosytemiassa (ET) luuytimen kantasolut voivat muodostaa pesäkkeitä poikkeuksellisesti ilman kasvutekijöiden vaikutusta. Tätä ns. spontaania pesäkekasvua on käytetty PV:n ja ET:n diagnostiikassa hyväksi. Nykyisessä WHO:n diagnostisessa luokituksessa spontaani pesäkekasvu ei enää kuulu PV:n tai ET:n diagnostisiin kriteereihin. Siitä voi kuitenkin olla hyötyä poikkeustilanteissa, esim. jos sytoosin syy jää muiden tutkimusten perusteella epäselväksi.

Spontaani erytrooinen pesäkekasvu tukee myeloproliferatiivisen taudin diagnoosia, mutta diagnoosin tulee perustua muihin tutkimuksiin (mm. luuydinbiopsiaan).

Kokonaan puuttuva pesäkekasvu on poikkeavaa, mutta koska menetelmä on altis teknisille häiriöille, voi puuttuva kasvu johtua teknisistä syistä tai näytteen laimenemisesta perifeeriseen vereen, ja on indikaatio tutkimuksen uusimiselle. Tätä tutkimusta ei ole tarkoitettu tai validoitu kantasoluvaurion diagnostiikkaan.