HUSLABin tutkimusohjekirjan on korvannut 15.10.2024 HUS Diagnostiikkakeskuksen "AMMATTILAISEN SIVUSTO".
Tutkimus S -MTX (2346) Metotreksaatti, seerumista uudella sivustolla
Tälle sivulle osoittavat linkit pyydetään päivittämään osoittamaan uudelle sivustolle osoitteeseen
https://diagnostiikka.hus.fi/tutkimus?id=2346
Tutkimuksen S -MTX (2346) tiedot vanhassa tutkimusohjekirjassa
HUOM! NÄMÄ TIEDOT EIVÄT OLE ENÄÄ AJAN TASALLA.
Meilahden sairaalan laboratorion Asiakaspalvelu puh. 09 471 72579 (virka-aikana) ja (09) 471 72645 (päivystysaikana).
Metotreksaattihoidon seuranta.
Näytteiden ajoituksessa noudatetaan hoitavan lääkärin ohjeita. Näytteitä otetaan yleensä infuusion aloittamista seuraavana aamuna (noin 24 tunnin näyte), sitä seuraavana aamuna (noin 48 tunnin näyte) ja tarvittaessa vielä sitä seuraavana aamuna (noin 72 tunnin näyte). Jos pyyntöä ei tehdä suoraan atk-järjestelmään, paperilähetteeseen tulee merkitä lääkkeen edellinen ottoajankohta ja annos sekä soveltuvin osin muu lääkitys.
Jos näyte on erityisen kiireellinen, tilaajan tulee kirjoittaa näytteen tarrakorttiin TEHTÄVÄ HETI (ATK:lla tehtävän KIIRE-merkinnän lisäksi), kun näytteen ottaa tilaava yksikkö. Jos näytteen ottaa laboratorio, tilaaja kirjoittaa ATK:lla Lisätieto laboratorioon -kenttään TEHTÄVÄ HETI. Laboratorio lähettää nämä kiirenäytteet taksilla Meilahden sairaalan laboratorioon.
Seerumiputki 5 ml, ei geeliä
0.5 ml seerumia (minimi 0.25 ml). Näyte on suojattava valolta.
HYKS-lähialueelta näyte voidaan lähettää sentrifugoimattomana huoneenlämmössä, jos näyte on perillä samana päivänä. Muualta näyte lähetetään eroteltuna 2-8'C:ssa, jos perillä seuraavana päivänä, tai muussa tapauksessa pakastettuna.
Fotometrinen-entsymaattinen.
Arkisin, tarvittaessa viikonloppuisin.
Samana päivänä.
Viitearvoaluetta ei ole yksiselitteisesti määritelty. Esimerkiksi suonensisäisen metotreksaattiannostelun jälkeen tulokset on arvioitava indikaation (hoidettavan sairauden), näytteenottoajankohdan ym. seikkojen mukaan.
Menetelmän määritysraja on 0.05 µmol/l ja se sopii käytettäväksi myös esim. reumapotilaiden hoidossa käytettyjen oraalisten annosten (noin 7.5 – 30 mg/viikko) jälkeen. Tällöin näytteen voi ottaa esim. 2 – 3 tuntia lääkkeen ottamisesta.
Farmakokinetiikka: Normaalit hoitoannokset imeytyvät hyvin ruoansulatuskanavasta. Suurten annosten hyötyosuus suun kautta annosteltaessa on matala ja ne annetaan yleensä i.v.-infuusiona. Metotreksaatin eliminaatio on kolmivaiheinen. Nopeaa kehon nesteisiin jakautumista seuraa vaihe, jossa metotreksaatin eliminaationopeus korreloi munuaispuhdistumaan ja puoliintumisaika on n. 3 tuntia. Viimeisessä vaiheessa eliminaation puoliintumisaika on noin 8 – 10 tuntia ja siihen vaikuttavat käytetty metotreksaattiannos, munuaisten toiminta ja mahdollinen pleura tai peritoneaalineste.
Yhteisvaikutukset: Metotreksaatilla on merkittäviä synergistisiä tai antagonistisia vaikutuksia muiden solunsalpaajien kanssa. Toksisuus: Luuydinsupressio, stomatiitti, enteriitti ja pneumoniitti ovat merkittävimmät haittavaikutukset. Haittavaikutusten esiintymistä estetään käyttämällä antidoottina kalsiumfolinaattia (leukovoriini), jonka annostelu määräytyy metotreksaattipitoisuuksien mukaan. Haittavaikutusten katsotaan johtuvan paljolti metotreksaatin eliminaation viimeisen vaiheen hitaudesta. Pitoisuusmääritykset ovat tärkeitä, kun halutaan välttää haitallisia vaikutuksia.
HUOM! Mikäli potilas on saanut glukarpidaasilääkitystä (Voraxaze-liuos) metotreksaatin hajoittamiseksi, menetelmä antaa liian korkeita metotreksaattipitoisuuksia! Tämä johtuu metotreksaatin metaboliatuote DAMPAn korkeista pitoisuuksista ja ristireaktiosta immunologisen määritysmenetelmän kanssa. Tämän vuoksi suositellaan, että leukovoriinin annos lasketaan ennen Voraxaze-hoitoa mitatun plasman metotreksaattipitoisuuden perusteella. DAMPAn puoliintumisaika on 9-12 tuntia, ja DAMPA voi häiritä analyysimenetelmää jopa yli viikon ajan glukarpidaasihoidon jälkeen.
Menetelmämuutos 30.10.2019, kts. tiedote 2019:66 (16.10.2019). Uuden menetelmän tulostaso on pitoisuusalueella 0,04-1,2 µmol/l keskimäärin 20 % aiempaa korkeampi. Suuremmissa pitoisuuksissa merkittävää tasoeroa ei ole todettu. Mittausalaraja laskee: ennen 0,05 µmol/l, jatkossa 0,04 µmol/l.