HUSLABin tutkimusohjekirjan on korvannut 15.10.2024 HUS Diagnostiikkakeskuksen "AMMATTILAISEN SIVUSTO".
Tutkimus U -Prot (2519) Proteiini, virtsasta uudella sivustolla
Tälle sivulle osoittavat linkit pyydetään päivittämään osoittamaan uudelle sivustolle osoitteeseen
https://diagnostiikka.hus.fi/tutkimus?id=2519
Tutkimuksen U -Prot (2519) tiedot vanhassa tutkimusohjekirjassa
HUOM! NÄMÄ TIEDOT EIVÄT OLE ENÄÄ AJAN TASALLA.
HUSLAB Asiakasneuvonta, p. (09) 471 72579. Päivystysajan tiedustelut, p. (09) 471 72645.
Munuaisten toiminnan tutkiminen virtsan proteiinipitoisuuden perusteella. Kertanäytteen diureesivaihtelun vuoksi varmempi tulos saadaan tutkimuksesta 2513 dU-Prot tai 3663 cU-Prot.
Virtsaputki lisäaineeton 4 ml
4 ml virtsaa, lapset vähintään 1 ml. Kertavirtsa on sekoitettava hyvin ennen näytteen erottamista. Lähetys huoneenlämpöisenä, jos perillä vuorokauden kuluessa. Näyte säilyy jääkaapissa viikon. Pitempiaikaista säilytystä varten näyte pakastetaan.
Fotometrinen. Akkreditoitu menetelmä (ei tällä hetkellä Kymenlaakson alueen laboratorioissa).
Akkreditoitu testauslaboratorio T055
Päivittäin
Päivittäin
Kaikki | alle 200 | mg/l |
Virtsaan erittyy normaalisti niukasti proteiinia,koska glomerulussuodokseen erittyvät, pääosin albumiinia pienemmät proteiinit, reabsorboidaan tubuluksissa.
Proteinuria voi olla prerenaalista, jolloin jonkun plasmaproteiinin pitoisuus on lisääntynyt niin, että normaalisti toimivienkin tubulusten reabsorptiokapasiteetti ylittyy (esim. Bence-Jones-proteinuria, myoglobinuria lihas- tai sydänvauriossa).
Renaalinen proteinuria voi olla glomerulaarista tai tubulaarista. Glomerulaarisessa proteinuriassa (esim. glomerulonefriitti, diabetes mellitus, amyloidoosi, SLE) virtsaan erittyy lieväasteisessa vauriossa pääasiassa alle 100 kD:n proteiineja (albumiini, orosomukoidi, transferriini). Suuremmassa vauriossa (ei-selektiivinen eritys) myös keskisuuret proteiinit kuten immunoglobuliini G läpäisevät glomeruluksen.
Tubulaarinen proteinuria johtuu tubulusten vaurioitumisesta esim. raskasmetallimyrkytyksissä, perinnöllisissä tai hankinnaisisssa tubulussairauksissa. Virtsaan erittyvistä proteiineista suuri osa on tällöin albumiinia pienikokoisempia (mm. alfa-1-mikroglobuliini).
Postrenaalinen proteinuria voi esiintyä esim. virtsateiden tulehduksellisissa sairauksissa. Makroskooppinen hematuria nostaa virtsan proteiinipitoisuutta. Ns. ortostaattinen proteinuria tarkoittaa lisääntyneen virtsan proteiinierityksen esiintymistä vain pystyasennossa. Tämä voidaan osoittaa keräämällä erikseen päivä- ja yövirtsa.
Häiriötekijöitä: Aminoglykosidit (amikasiini, gentamisiini, netilmisiini, streptomysiini, tobramysiini) häiritsevät virtsan proteiinin määritysmenetelmää ja voivat aiheuttaa virheellisen korkeita tuloksia.
Määritysmenetelmä muuttunut HUS-alueella 25.1.2021 ja Kymenlaakson laboratorioissa 23.3.2022. Tulostaso noussut 20-50 %: viiteylärajan tuntumassa muutos keskimäärin +50%, jonka takia viiteyläraja noussut tasolle 200 mg/l (aiemmin 150 mg/l). Alin vastattava pitoisuus on 60 mg/l (aiemmin 30 mg/l).
Määritys suoritetaan arkisin (ma-pe)automaatiolaboratoriossa, iltaisin sekä viikonloppuisin päivystyslaboratoriossa.