2637 | dU-Zn |
VITA Laboratoriot Oy, Asiakasneuvonta terveydenhuollon ammattihenkilöille, puh. 045 7734 9040, asiakasneuvonta(at)vita.fi
lääkäri Tuomas Mäntylä: tuomas.mantylahus.fi / 044 269 1560 ja kemisti Sari Husgafvel: sari.husgafvel
hus.fi / 040 5249815
Malnutritio- ja malabsorptiotilat, hidastunut kasvu, heikentynyt haavojen paraneminen, akrodermatiitti
Työperäisen altistuksen selvitys tehdään kertanäytteistä, ks. Työterveyslaitos (www.ttl.fi/biomonitorointi)
Katso kohta "Näyte" (Weblab Clinicalissa "Näytteen käs.ohjeet")
Näyte: Virtsa kerätään värittömään (tai valkoiseen) kertakäyttöiseen virtsankeräysastiaan (esim. KIMA 2.5L tilauskoodi ZKIMA90482), joka säilytetään kylmässä koko keräyksen ajan. Värillisiä keräysasioita ei suositella hivenainetutkimuksille. Hyvin sekoitetusta vuorokausivirtsasta kaadetaan 10 ml näyte Vita-laboratoriosta saatavaan tehdaspuhtaaseen hivenainevirtsanäyteputkeen (60.610.100).
Näyte säilyy noin viikon jääkaapissa, pitempiaikainen säilytys pakastettuna. Näyte on kontaminaatioherkkä.
Lähetys: Virtsanäyte voidaan lähettää huoneenlämpöisenä. Pakastettu näyte lähetetään pakastettuna. Toimitetaan analysoivaan laboratorioon siten, että se ehtii perille ennen viikonvaihdetta. Loppuviikosta otetut näytteet säilytetään kylmässä viikonlopun yli.
Näytteelle tulee olla oma tutkimuspyyntö, keräysnäytteen kokonaistilavuus tulee olla mitattu ja syötetty tietojärjestelmään (tai merkitty lähetteeseen) ja oma näyteputki. Näyteputkia voi tilata HUSLAB NVO.
Atomiabsorptiospektrofotometrinen. Akkreditoitu menetelmä. Alihankintana teetettävä tutkimus. Alihankintalaboratorioiden akkreditoinnin tilanne löytyy kunkin laboratorion omilta verkkosivuilta.
Akkreditoitu testauslaboratorio T055
3-5 työpäivää.
Kahden viikon kuluessa
Kerätyn vuorokausivirtsan määrä merkitään pyynnön yhteyteen tai lähetteeseen.
Kaikki | 2.3 - 12.2 | µmol |
Elimiston sinkistä pääosa (noin 90 %) poistuu suoliston kautta ja vain 10 % virtsaan. Sinkin puutos ja sen pienentynyt plasmapitoisuus näkyvät silti yleensä myös virtsaan erittyvän sinkin määrän vähenemisenä. Joihinkin sinkinpuutostiloihin liittyy kuitenkin lisääntynyt sinkin erittyminen virtsaan. Tällaisia tiloja ovat mm. maksakirroosi, runsas alkoholinkäyttö, virushepatiitit sekä pitkäaikainen parenteraalinen ravitsemus. Keräysvirtsa kontaminoituu helposti ympäristössä olevalla sinkillä.
Sinkki on tavallisin metallikuumeen aiheuttaja. Se ei yleensä aiheuta muuta äkillistä myrkytystä. Altistuminen tapahtuu tavallisimmin hengitysteiden kautta. Sinkille altistavia töitä ovat galvanointi, sinkkipitoisten seosten sulatus, valu, hitsaus ja sinkkipigmenttiteollisuus. Työperäisen altistuksen selvittelyyn suositellaan Työterveyslaitoksen asiantuntijoita.
Tutkimuksen menetelmä, tulostaso ja viitearvot ovat muuttuneet 1.2.2017
9.9.2019 alkaen näytettä erotellaan Vitan virtsan hivenaineputkeen (60.610.100).
Tutkimus dU-Zn päivitetty 26.04.2021 / LML
Viimeisin päivitys: 18.05.2022 klo 01:26.