Tutkimusohjekirjan etusivu. Hakemisto erikoisalan, nimen, lyhenteen tai tutkimusnumeron mukaan
2637 | dU-Zn |
Vita Terveyspalvelut, Asiakasneuvonta, puh. 045 7734 9040.
lääkäri Timo Kouri: timo.kourihus.fi / 050 427 1252 ja kemisti Pasi Nokelainen: pasi.nokelainen
hus.fi / 050 4287808
Malnutritio- ja malabsorptiotilat, hidastunut kasvu, heikentynyt haavojen paraneminen, akrodermatiitti
Työperäisen altistuksen selvitys tehdään kertanäytteistä, ks. Työterveyslaitos (www.ttl.fi/biomonitorointi)
Katso kohta "Näyte" (Weblab Clinicalissa "Näytteen käs.ohjeet")
Näyte: Virtsa kerätään värittömään (tai valkoiseen) kertakäyttöiseen virtsankeräysastiaan (esim. KIMA 2.5L tilauskoodi ZKIMA90482), joka säilytetään kylmässä koko keräyksen ajan. Värillisiä keräysasioita ei suositella hivenainetutkimuksille.
Näyte säilyy noin viikon jääkaapissa, pitempiaikainen säilytys pakastettuna. Näyte on kontaminaatioherkkä.
Hyvin sekoitetusta vuorokausivirtsasta kaadetaan 10 ml näyte Vita-laboratoriosta saatavaan punakorkkiseen Sarstedtin (62.554.502) tehdaspuhtaaseen putkeen. Keräysnäytteen kokonaistilavuus tulee olla mitattu ja syötetty tietojärjestelmään (tai merkitty lähetteeseen). 9.9.2019 alkaen näytettä erotellaan Vitan virtsan hivenaineputkeen. Vanhat näyteputket voi käyttää loppuun.
Lähetys: Virtsanäyte voidaan lähettää huoneenlämpöisenä. Pakastettu näyte lähetetään pakastettuna. Toimitetaan analysoivaan laboratorioon siten, että se ehtii perille ennen viikonvaihdetta. Loppuviikosta otetut näytteet säilytetään kylmässä viikonlopun yli.
Atomiabsorptiospektrofotometrinen. Alihankintana teetettävä tutkimus. Alihankintalaboratorioiden akkreditoinnin tilanne löytyy kunkin laboratorion omilta verkkosivuilta.
Kahden viikon kuluessa
Kaikki | 2.3 - 12.2 | µmol |
Elimiston sinkistä pääosa (noin 90 %) poistuu suoliston kautta ja vain 10 % virtsaan. Sinkin puutos ja sen pienentynyt plasmapitoisuus näkyvät silti yleensä myös virtsaan erittyvän sinkin määrän vähenemisenä. Joihinkin sinkinpuutostiloihin liittyy kuitenkin lisääntynyt sinkin erittyminen virtsaan. Tällaisia tiloja ovat mm. maksakirroosi, runsas alkoholinkäyttö, virushepatiitit sekä pitkäaikainen parenteraalinen ravitsemus. Keräysvirtsa kontaminoituu helposti ympäristössä olevalla sinkillä.
Sinkki on tavallisin metallikuumeen aiheuttaja. Se ei yleensä aiheuta muuta äkillistä myrkytystä. Altistuminen tapahtuu tavallisimmin hengitysteiden kautta. Sinkille altistavia töitä ovat galvanointi, sinkkipitoisten seosten sulatus, valu, hitsaus ja sinkkipigmenttiteollisuus. Työperäisen altistuksen selvittelyyn suositellaan Työterveyslaitoksen asiantuntijoita.
Tutkimuksen menetelmä, tulostaso ja viitearvot ovat muuttuneet 1.2.2017
Tutkimus dU-Zn päivitetty 06.09.2019 / ML
© HUSLAB-liikelaitos. Ohjekirjajärjestelmästä vastaa Janne Suvisaari.
Ohjekirjasivuston viimeisin automaattinen päivitys: 07.12.2019 klo 01:12.