HUSLAB - tutkimusohjekirja

Tutkimuksen S -ImmFix (3401) tiedot vanhassa tutkimusohjekirjassa

HUOM! NÄMÄ TIEDOT EIVÄT OLE ENÄÄ AJAN TASALLA.

Tiedustelut

HUSLAB-talo, Meilahti, Asiakaspalvelu puh. 09 471 72579, työpiste 050 3459393 (lankanumeron lyhytvalinta 72582)

Indikaatiot

Kliininen epäily M-komponentista (paraproteiinit). Elektroforeesissa todetun mahdollisen uuden M-komponentin varmentaminen ja tyypittäminen. Kantasoluhoitojen ja myelooman residuaalitaudin seuranta.

Näyteastia

Seerumi-geeliputki 5 ml

Näyte

Ei tarvitse omaa näyteputkea. S-ImmFix-tarra liimataan S-Prot-Fr-putkeen. Analyysiin tarvitaan 1 ml seerumia, lapset vähintään 0.2 ml. Lähetys huoneenlämpöisenä sentrifugoimatta, jos perillä vuorokauden kuluessa, muuten eroteltua seerumia. Näyte voidaan säilyttää jääkaapissa yön tai viikonlopun yli. Näytettä ei saa pakastaa.

Menetelmä

Agaroosigeelielektroforeesin jälkeinen immunofiksaatio vasta -aineilla, joista ensisijaisia ovat anti-IgG, -IgA, -IgM, - kappa ja -lambda. Tarvittaessa käytetään vasta-aineita anti- IgD, -IgE, -vapaa kappa, -vapaa lambda ym.

Tekotiheys

Arkipäivisin (ma-pe)

Tulokset valmiina

2 -3 viikon kuluessa

Tulkinta

Immunofiksaatio pyydetään M-komponentteja (paraproteiinit) epäiltäessä tai jos laboratorio on todennut elektroforeesissa mahdollisen uuden M-komponentin. Vain immunofiksaation herkkyys saattaa olla riittävä myelooman residuaalitaudin toteamiseen/poissulkemiseen. Kantasolusiirtojen jälkeen voi esiintyä useita poikkeavia kapea-alaisia, elektroforeesista hankalasti tulkittavia fraktioita. Seuranta immunofiksaatiolla voi olla myös tarpeen pienehkön M- komponentin sijaitessa elektroforeesissa esim. normaalin beta-fraktion päällä.

M-komponentteja voi esiintyä myelooman, Waldenströmin makroglobulinemian, raskasketjutaudin, plasmasytooman, muiden B-solu- tai plasmasolumaligniteettien, primaarisen amyloidoosin ja eräiden muiden sairauksien (maligniteetit, neuropatiat, autoimmuunitaudit) yhteydessä sekä MGUS-tilassa (monoclonal gammopathy of undetermined significance). Uuden myelooman ja vastaavien tautien yhteydessä immunofiksaatio kannattaa yleensä pyytää sekä seerumista että virtsasta. MGUS- diagnoosi vaatii seurantatutkimuksia. (Elektroforeesi yleensä riittävä). Siinä seerumissa esiintyy pieni tai pienehkö M-komponentti, jonka pitoisuus säilyy samalla tasolla. Myeloomalle tyypillisiä elinmanifestaatioita ei ole. Polyklonaalisten immunoglobuliinien pitoisuudet ovat viitealueilla, myeloomassa ne ovat tyypillisesti alentuneet. Seerumissa voi esiintyä myös oligoklonaalisia kapea-alaisia immunoglobuliinifraktioita. Ne sisältävät M-komponentista poiketen sekä kappa- että lambda-ketjuja. Ne voivat liittyä virusinfektioon tai autoimmuunitautiiin, joskus maligniteettiin. Oligoklonaalisen fraktion varma erottaminen M-komponentista voi vaatia tilan seurantaa immunofiksaatiolla. (Oligoklonaalinen fraktio voi hävitä, M-komponentti voimistuu tai säilyy MGUS-tilassa samanlaisena).

Huomautuksia

Tutkimus tilataan pyyntöpakettina (S-MIMMFIX), josta syntyy erilliset pyynnöt tutkimuksille S -Prot-Fr ja S -ImmFix. Yksityispotilaan pyynnöt, jotka kirjataan Multilab-Apilaan, syötetään <S-MIMMFIX ("<"-merkki tarvitaan pyyntöpaketin nimen eteen).

Niissä järjestelmissä, joissa ei ole pyyntöpaketteja, pyydetään S -ImmFix ja S -Prot-Fr - tutkimukset erillisinä pyyntöinä.