HUSLABin tutkimusohjekirjan on korvannut 15.10.2024 HUS Diagnostiikkakeskuksen "AMMATTILAISEN SIVUSTO".
Tutkimus Pt-AutHerm (3601) Autonomisen hermoston tutkiminen uudella sivustolla
Tälle sivulle osoittavat linkit pyydetään päivittämään osoittamaan uudelle sivustolle osoitteeseen
https://diagnostiikka.hus.fi/tutkimus?id=3601
Tutkimuksen Pt-AutHerm (3601) tiedot vanhassa tutkimusohjekirjassa
HUOM! NÄMÄ TIEDOT EIVÄT OLE ENÄÄ AJAN TASALLA.
KLF-yksikkö Meilahti (09) 471 72552
Tutkimuksen pääaiheita ovat synkopeen syiden ja mekanismin selvittely, autonomisen neuropatian diagnosointi, ortostatismin selvittely, mahdollisen autonomisen hermoston toimintahäiriön osuuden selvittäminen erilaisten oireiden yhteydessä (esim. huimaus, tykytys, hyperventilointi, kuumat aallot, hikoiluhäiriöt) ja autonomisen hermoston toimintaan vaikuttavien lääkkeiden sivuvaikutusten arviointi.
Lääkitys: Lähettävän lääkärin harkinnan mukaan, mielellään ilman sykkeeseen vaikuttavaa lääkitystä.
Nautintoaineet ja ruokailu: 2 tuntia tupakoimatta, 4 tuntia ilman kahvia, teetä, kolajuomia ja muita piristäviä aineita sekä välttäen raskasta ateriaa (ei kuitenkaan ravinnotta) ja 1 vrk ilman alkoholia. Saatavana erillinen Potilasohje
1. Makuulla rekisteröidään syke- ja verenpainevariaatiota vähintään 5 minuutin ajan.
2. Potilas hengittää tahdistetusti noin 2 minuutin ajan.
3. Potilas hengittää syviä hengityksiä ohjeen mukaan noin 2 minuutin ajan.
4. Potilas nousee makuulta seisomaan 8 minuutin ajaksi.
5. Potilas puhaltaa vakiopainetta vastaan 15 sekunnin ajan. Puhallus tehdään kahdesti.
6. Potilas puristaa voimamittaria vakiovoimalla 3 minuutin ajan 30 % havaitusta maksimivoimasta.
Tutkimus koostuu kuudesta osa-alueesta, joissa mitataan verenpainetta, EKG:ta ja hengitystä erityisesti perustasojen ja sykevariaation selvittämiseksi:
1. Lepomittaus
2. Tahdistettu hengitys
3. Syväänhengityskoe
4. Aktiivinen ortostaattinen koe
5. Valsalvan koe
6. Isometrinen puristuskoe, nyrkistyskoe.
Yleisesti voidaan todeta, että vaimea sykevaihtelu syväänhengityskokeessa, ortostaattisessa kokeessa sekä Valsalvan kokeessa viittaavat parasympaattisen säätelyn heikkenemiseen. Vaimea diastolisen verenpaineen nousu isometrisessa puristuskokeessa viittaa sympaattisen säätelyn vaimenemiseen.
Viitearvot: Suomalaiset iän ja sukupuolen perusteella lasketut viitearvot (Piha 1988), täydentäen Kardos 2001, Agelink ym. 2001, Tank ym. 2000, Bannister.
Ehdottomia vasta-aiheita ovat: akuutit sydänsairaudet ja rytmihäiriöt, akuutti infektiosairaus. Harkinnanvaraiset vasta-aiheet: sydämen dekompensaatio, eteisvärinä tai -lepatus, korkea lepoverenpaine (yli 220/120 mmHg), keskivaikea tai vaikea bronkusobstruktio, keskivaikea tai vaikea anemia.
Lähettävän lääkärin tulisi huomioida potilaan ko-operaatiokyky ja mainita mahdollisista rajoituksista lähetteessä. B-salpaaja ym. sykevariaatiota vähentävä lääkitys tulisi mahdollisuuksien mukaan keskeyttää ennen tutkimusta: B-salpauksen aikana sykevariaation tutkiminen jää epävarmaksi. Potilaita, joilla tahdistinrytmi ei voida luotettavasti tutkia tällä menetelmällä. Myöskään potilaita, joilla on runsaasti rytmihäiriöitä, esim. flimmeri, ei voida luotettavasti tutkia tällä menetelmällä. Jos potilaalla on jatkuva sydäntahdistus, tutkimus ei anna luotettavia tuloksia.