HUSLAB - tutkimusohjekirja

Tutkimuksen cU-Prot (3663) tiedot vanhassa tutkimusohjekirjassa

HUOM! NÄMÄ TIEDOT EIVÄT OLE ENÄÄ AJAN TASALLA.

Osatutkimukset

U -Prot

Tiedustelut

HUSLAB Asiakasneuvonta, p. (09) 471 72579. Päivystysajan tiedustelut, p. (09) 471 72645.

Indikaatiot

Munuaisten toiminnan tutkiminen virtsan proteiinierityksen perusteella. Ortostaattisen proteinurian toteaminen. (Suoritetaan erilliset virtsan keräykset potilaan ollessa makuu- ja pystyasennossa).

Esivalmistelu

Suositeltava keräysaika on vähintään 6 tuntia. Keräyksen alkamis- ja päättymisajat merkitään muistiin minuutin tarkkuudella. Fyysistä rasitusta tulee välttää keräyksen edellä ja aikana. Ortostaattista proteiinieritystä epäitäessä suoritetaan kaksi erillistä keräystä (makuulla ja pystyasennossa). Näyteastia säilytetään kylmässä, säilöntäainetta ei saa käyttää.

Näyteastia

Virtsaputki lisäaineeton 4 ml

Näyte

5 ml virtsaa mitatusta keräysvirtsasta, lapset vähintään 1 ml. Virtsa on sekoitettava hyvin ennen näytteen erottamista. Keräyksen alkamis- ja päättymisaika ja virtsamäärä kirjattava. Lähetys huoneenlämpöisenä, jos perillä vuorokauden kuluessa. Näyte säilyy jääkaapissa viikon. Pitempiaikaista säilytystä varten näyte pakastetaan.

Menetelmä

Fotometrinen, bentsetoniumkloridireaktio. Akkreditoitu menetelmä (ei tällä hetkellä Etelä-Karjalan tai Kymenlaakson alueiden laboratorioissa).

Akkreditoitu testauslaboratorio T055

Tekotiheys

Päivittäin.

Tulokset valmiina

Samana päivänä

Viitearvot

Kaikki

alle 100

µg/min

Tulkinta

Raskauden 2. ja 3. trimesterin aikana proteiinieritys on alle 210 µg/min.

Normaalisti virtsaan erittyy vain vähän proteiineja, koska glomerulussuodokseen pääsee vain pieni määrä melko pienikokoisia proteiineja, jotka reabsorboidaan tubuluksissa . Proteiinien lisääntynyt eritys virtsaan voi olla prerenaalista, renaalista tai postrenaalista. Proteinuria voi olla myös osaksi renaalista ja osaksi ei-renaalista.

Prerenaalisessa muodossa jonkun normaalistikin glomeruluksista suodattuvan proteiinin pitoisuus plasmassa on lisääntynyt niin, että tubulusten reabsorptiokapasiteetti ylittyy. (Esim. immunoglobuliinien monoklonaalisten kevyiden ketjujen eritys myeloomassa, hemoglobiiniin hemolyysin johdosta, myoglobiinin lihasvaurioissa).

Renaalinen proteinuria voi olla glomerulaarista (glomerulusten permeabiliteetti proteiineille lisääntynyt) tai tubulaarista (tubulusten kyky reabsorboida proteiineja heikentynyt). Postrenaalista proteinuriaa voi esiintyä mm. alempien virtsateiden tulehduksissa (uretriitti, kystiitti) tai maligniteeteissa. Makroskooppinen hematuria nostaa virtsan proteiinipitoisuutta.

Ortostaattisessa proteinuriassa proteiinieritys virtsaan on munuaisten verenkierron muutosten vuoksi lisääntynyt pystyasennossa (eritys jopa yli 1 g/vrk = 690 µg/min), mutta eritys on viitealueella makuuasennossa. Ortostaattinen proteinuria voidaan todeta tällä tutkimuksella suorittamalla erilliset ajastetut virtsankeräykset potilaan ollessa makuulla ja pystyasennossa, ja vertaamalla tuloksia. Myös fyysisen rasituksen jälkeen tai kuumeen yhteydessä voi esiintyä tilapäistä proteinuriaa.

Häiriötekijöitä: Aminoglykosidit (amikasiini, gentamisiini, netilmisiini, streptomysiini, tobramysiini) häiritsevät virtsan proteiinin määritysmenetelmää ja voivat aiheuttaa virheellisen korkeita tuloksia.

Huomautuksia

Määritysmenetelmä muuttunut HUS-alueella 25.1.2021 ja Kymenlaakson laboratorioissa 23.3.2022. Tulostaso noussut 20-50 %: viiteylärajan tuntumassa muutos keskimäärin +50%, jonka takia viiteyläraja noussut tasolle 100 µg/min (aiemmin 70 µg/min).