HUS Diagnostiikkakeskus

Tutkimusohjekirjan etusivulle

Haloperidoli, seerumista

3949 S -Halop

Tiedustelut

VITA Laboratoriot Oy, asiakasneuvonta terveydenhuollon ammattihenkilöille, puh. (09) 22 88 0410, asiakasneuvonta(a)vita.fi

Yhteyshenkilöt

lääkäri Janne Backman: janne.backmanathus.fi / 050-428 0997 ja kemisti Niina Tohmola: niina.tohmolaathus.fi / 050 427 1548

Indikaatiot

Haloperidolihoidon seuranta.

Esivalmistelu

Näyte otetaan yleensä aamulla ennen seuravaa lääkeannosta.

Näyteastia

Seerumiputki 5 ml

Näyte

1 ml seerumia. Ei suositella geeliputkea. Näyte säilyy 2-3 vrk jääkaapissa. Pidempiaikainen säilytys pakastettuna. Lähetys huoneenlämmössä.

Menetelmä

Nestekromatografia-tandem massaspektrometria (HPLC-MS/MS). Alihankintana teetettävä tutkimus. Alihankintalaboratorioiden akkreditoinnin tilanne löytyy kunkin laboratorion omilta verkkosivuilta.

Tekotiheys

2-3 kertaa viikossa.

Tulokset valmiina

Viikon kuluessa

Yleistä

Haloperidolia käytetään mm. psykoottisuuden, sekavuuden ja kaksisuuntaisen mielialahäiriön maanisen vaiheen hoitoon.

Farmakokinetiikka: Haloperidoli imeytyy kohtalaisen hyvin ja sen hyötyosuus on 60?70 %. Haloperidolin huippupitoisuus plasmassa saavutetaan yleensä 2?6 tunnin kuluessa lääkeaineen ottamisesta suun kautta ja yleensä 20-30 minuutissa injektoituna lihakseen. Haloperidoli metaboloituu maksassa CYP3A4- ja CYP2D6-entsyymien välityksellä. Haloperidolin eliminaation puoliintumisaika on noin 18 tuntia.

Yhteisvaikutukset: CYP2D6-entsyymin aktivisuutta estävät lääkkeet, kuten fluoksetiini, bupropioni ja paroksetiini, ja CYP3A4-entsyymin aktivisuutta estävät lääkkeet, kuten ketokonatsoli, itrakonatsoli ja klaritromysiini, voivat suurentaa haloperidolin plasmapitoisuutta. CYP3A4-entsyymin induktorit, kuten karbamatsepiini ja rifampisiini, voivat puolestaan vähentää haloperidolin plasmapitoisuutta. Haloperidolilla on farmakodynaamisia yhteisvaikutuksia muiden sydämen QTc-aikaa pidentävien lääkkeiden, kuten essitalopraamin ja sitalopraamin, kanssa.

Farmakogenetiikka: CYP2D6-aktiivisuuden perinnöllinen vaihtelu vaikuttaa kliinisesti merkittävästi haloperidolin metaboliaan ja pitoisuuteen. Lisätietoa Farmakogenetiikkaoppaassa.

Viitearvot

Kaikki 1 - 10 µg/l

Tulkinta

Haloperidolin pitoisuudet seerumissa vaihtelevat yksilöllisesti. Haloperidolin terapeuttiseksi alueeksi on suositeltu pitoisuutta 1-10 mikrog/l. Toksisia vaikutuksia saattaa esiintyä aikuisilla pitoisuuksilla yli 15 mikrog/l ja lapsilla pitoisuuksilla yli 10 mikrog/l. Aikuisilla ekstrapyramidaalioireiden riski lisääntyy pitoisuuden ollessa yli 10 mikrog/l.

Yksikkömuunnoskerroin: 1 mikrog/l = 2,66 nmol/l

Lähteet:

Hiemke C ym. Consensus Guidelines for Therapeutic Drug Monitoring in Neuropsychopharmacology: Update 2017. Pharmacopsychiatry. 2018,51:9-62.

Tutkimus S -Halop päivitetty 22.03.2024 / KT

Sivun alkuun

Viimeisin päivitys: 16.06.2024 klo 00:42.