HUSLAB - tutkimusohjekirja

Tutkimuksen S -Halop (3949) tiedot vanhassa tutkimusohjekirjassa

HUOM! NÄMÄ TIEDOT EIVÄT OLE ENÄÄ AJAN TASALLA.

Tiedustelut

VITA Laboratoriot Oy, asiakasneuvonta terveydenhuollon ammattihenkilöille, puh. (09) 22 88 0410, asiakasneuvonta(a)vita.fi

Indikaatiot

Haloperidolihoidon seuranta.

Esivalmistelu

Näyte otetaan yleensä aamulla ennen seuravaa lääkeannosta.

Näyteastia

Seerumiputki 5 ml

Näyte

1 ml seerumia. Ei suositella geeliputkea. Näyte säilyy 2-3 vrk jääkaapissa. Pidempiaikainen säilytys pakastettuna. Lähetys huoneenlämmössä.

Menetelmä

Nestekromatografia-tandem massaspektrometria (HPLC-MS/MS). Alihankintana teetettävä tutkimus. Alihankintalaboratorioiden akkreditoinnin tilanne löytyy kunkin laboratorion omilta verkkosivuilta.

Tekotiheys

2-3 kertaa viikossa.

Tulokset valmiina

Viikon kuluessa

Yleistä

Haloperidolia käytetään mm. psykoottisuuden, sekavuuden ja kaksisuuntaisen mielialahäiriön maanisen vaiheen hoitoon.

Farmakokinetiikka: Haloperidoli imeytyy kohtalaisen hyvin ja sen hyötyosuus on 60?70 %. Haloperidolin huippupitoisuus plasmassa saavutetaan yleensä 2?6 tunnin kuluessa lääkeaineen ottamisesta suun kautta ja yleensä 20-30 minuutissa injektoituna lihakseen. Haloperidoli metaboloituu maksassa CYP3A4- ja CYP2D6-entsyymien välityksellä. Haloperidolin eliminaation puoliintumisaika on noin 18 tuntia.

Yhteisvaikutukset: CYP2D6-entsyymin aktivisuutta estävät lääkkeet, kuten fluoksetiini, bupropioni ja paroksetiini, ja CYP3A4-entsyymin aktivisuutta estävät lääkkeet, kuten ketokonatsoli, itrakonatsoli ja klaritromysiini, voivat suurentaa haloperidolin plasmapitoisuutta. CYP3A4-entsyymin induktorit, kuten karbamatsepiini ja rifampisiini, voivat puolestaan vähentää haloperidolin plasmapitoisuutta. Haloperidolilla on farmakodynaamisia yhteisvaikutuksia muiden sydämen QTc-aikaa pidentävien lääkkeiden, kuten essitalopraamin ja sitalopraamin, kanssa.

Farmakogenetiikka: CYP2D6-aktiivisuuden perinnöllinen vaihtelu vaikuttaa kliinisesti merkittävästi haloperidolin metaboliaan ja pitoisuuteen. Lisätietoa Farmakogenetiikkaoppaassa.

Viitearvot

Kaikki

1 - 10

µg/l

Tulkinta

Haloperidolin pitoisuudet seerumissa vaihtelevat yksilöllisesti. Haloperidolin terapeuttiseksi alueeksi on suositeltu pitoisuutta 1-10 mikrog/l. Toksisia vaikutuksia saattaa esiintyä aikuisilla pitoisuuksilla yli 15 mikrog/l ja lapsilla pitoisuuksilla yli 10 mikrog/l. Aikuisilla ekstrapyramidaalioireiden riski lisääntyy pitoisuuden ollessa yli 10 mikrog/l.

Yksikkömuunnoskerroin: 1 mikrog/l = 2,66 nmol/l

Lähteet:

Hiemke C ym. Consensus Guidelines for Therapeutic Drug Monitoring in Neuropsychopharmacology: Update 2017. Pharmacopsychiatry. 2018,51:9-62.