HUSLAB - tutkimusohjekirja

Tutkimuksen S -CDT (4101) tiedot vanhassa tutkimusohjekirjassa

HUOM! NÄMÄ TIEDOT EIVÄT OLE ENÄÄ AJAN TASALLA.

Osatutkimukset

-CDT ja -Transf

Tiedustelut

Virologian ja immunologian laboratorio, Nefelo-työpiste, puh. 050 427 2169

Indikaatiot

Alkoholin suurkulutuksen seulonta yhdessä henkilön alkoholinkäyttöanamneesin kanssa.

Näyteastia

Seerumi-geeliputki 5 ml

Näyte

Sentrifugoi näyte. Sentrifugoidun näytteen saa lähettää geeliputkessa tai eroteltuna. Näyte voidaan lähettää huoneenlämpöisenä. Se säilyy jääkaappilämpötilassa 2-3 vrk. Pakastamista ei suositella. Näytteen voi pakastaa, mikäli se pakastetaan viimeistään vuorokauden sisällä näytteenotosta.

Menetelmä

Immunonefelometrinen menetelmä. Akkreditoitu menetelmä.

Akkreditoitu testauslaboratorio T055

Tekotiheys

3 kertaa viikossa

Yleistä

CDT (desialotransferriini, carbohydrate deficient transferrin) on yksi alkoholin suurkulutuksen merkkiaineista. Transferriiniin kaksi hiilihydraattiketjua sisältävät 0-6 siaalihappotähdettä, tavallisimmin 4 (tetrasialo-transferriini). Pitkäaikainen runsas alkoholialtistus aiheuttaa normaalia vähemmän siaalihappoa sisältävien muotojen esiintymisen seerumissa (disialo- ja asialo-isomuodot), joiden osuus kokonaistransferriinista määritetään immunonefelometrisella menetelmällä. CDT-osuus suurenee, kun etanolia nautitaan vähintään 50-80 g/vrk (5-6 ravintola-annosta tai keskiolutta) ainakin kahden viikon ajan. Alkoholin käytön lopettamisen jälkeen S -CDT normaalistuu yleensä 2-3 viikossa (puoliintumisaika n. 15 vrk).

Viitearvot

KAIKKI

alle 2.5

%

Tulkinta

Tutkimus osoittaa alkoholin suurkulutusta selvästi paremmin kuin perinteisimmät merkkiaineet (P -GT ja E -MCV). CDT menetelmän korkeasta spesifisyydestä huolimatta yksittäisiin tuloksiin liittyy aina mittausepävarmuutta (+/-10%). Lievä viiterajan ylitys ei välttämättä merkitse alkoholin suurkulutusta ja joillakin suurkuluttajilla CDT-osuus voi olla alle viiterajan. Huomioiden kliininen tilanne, määritys kannattaa toistaa uudesta näytteestä ja/tai käyttää muita merkkiaineita, erityisesti 12510 B-PEth (fosfatidyylietanoli, ks. huomautukset).

Ei-alkoholista johtuvia suurentuneita CDT-osuuksia aiheuttavat mm. (1) Maksan aineenvaihduntaa häiritsevät lääkkeet, kuten antiepileptit, ehkä simvastatiinikin, (2) Vakava muu maksasairaus kuten primaari biliaarinen kirroosi, (3) Raskaus (pitoisuus nousee keskimäärin 50% raskauden loppua kohden), (4) Synnynnäiset transferriinin variantit, kuten CDG Ia, oireettomilla kantajilla. Näissäkin tapauksissa B-PEth tutkimus on luotettavampi alkoholinkäytön merkkiaine. (Referenssi: Helander A et al. Clin Chem. 2001, 47(7):1225-33. Interference of transferrin isoform types with carbohydrate-deficient transferrin quantification in the identification of alcohol abuse).

Huomautuksia

Mikäli saadusta tuloksesta on aiheutumassa potilaalle erityisiä seuraamuksia (esim. hoidon epäämistä, juridisia tai taloudellisia seuraamuksia), kannattaa tutkimus kontrolloida uudesta näytteestä tai tilata CDT:tä spesifimpi ja sensitiivisempi varmistustutkimus 12510 B-PEth (fosfatidyylietanoli, ks. ohjekirja).