HUS Diagnostiikkakeskus

Tutkimusohjekirjan etusivulle

Fibriinin D-dimeerit, plasmasta

4113 P -FiDD

Tiedustelut

HUSLAB-talo, Meilahti, Asiakaspalvelu puh. 09 471 72579 (arkisin päiväaikana). Päivystysaikana oman laboratorion päivystysnumerosta (HUSLAB-talo, Meilahden alueen sairaalat, puh. 09 471 72645).

Yhteyshenkilöt

kemisti Anni-Mari Tuori: anni-mari.tuoriathus.fi / 040-6515867 ja lääkäri Tuukka Helin: tuukka.helinathus.fi / 050 427 9064

Indikaatiot

Laskimotukoksen tai keuhkoembolian poissulku. Tukoksen uusiutumisriskin arviointi. DIK (yleistynyt intravaskulaarinen koagulaatio).

Näyteastia

Hyytymistutkimusputki, 109 mM Na-sitraatti, 2.7 ml

Näyte

3.2% Na-sitraattiplasma. Sentrifugoimaton näyte tai plasma voidaan lähettää huoneenlämpötilassa, jos näyte on perillä 8 h sisällä näytteenotosta. Jos näyte toimitetaan 8 -24 h sisällä näytteenotosta, erotellaan plasma ja säilytetään jääkaapissa lähetykseen asti. Pidempiaikaista säilytystä varten näyte sentrifugoidaan (10-15 min 2500 g), plasma erotellaan ja pakastetaan. Lähetys tällöin pakastettuna.

Menetelmä

Fotometrinen, immunokemiallinen. Akkreditoitu menetelmä.

Akkreditoitu testauslaboratorio T055

Tekotiheys

Päivittäin, kaikkina vuorokauden aikoina

Tulokset valmiina

Samana päivänä

Viitearvot

KAIKKI alle 0.5 mg/l

Tulkinta

D-dimeeri on fibriinin hajoamistuote, jota vapautuu verenkiertoon fibrinolyysin seurauksena. Tutkimustulos ilmoitetaan FEU-yksiköissä (fibrinogen equivalent units).

Fibriinin hajoamistuotteita on osoitettavissa tilanteissa, joissa hyytymisaktivaatio ja fibrinolyysi ovat kiihtyneet, esim. laskimotukosten ja laaja-alaisten valtimotukosten yhteydessä, vaikeassa infektiossa/inflammaatiossa, maligniteettien yhteydessä, eräissä mikroangiopatioissa, kuten yleistyneessä intravaskulaarisessa koagulaatiossa (DIK) ja pre-eklampsiassa sekä traumojen, leikkauksien ja merkittävien verenvuotojen (esim. SAV) yhteydessä. Vaikeassa maksan vajaatoiminnassa D-dimeerin eliminaatio on hidastunut. Raskauden aikana D-dimeeripitoisuus usein nousee.

D-dimeerimääritys on varsin herkkä laskimotukoksen ja keuhkoembolian poissuljennassa potilailla, joilla tukoksen ennakkotodennäköisyys on pieni tai keskisuuri: normaalialueella oleva tulos poissulkee tuoreen tromboosin n. 95% todennäköisyydellä. Toisaalta vain noin puolelta potilaista, joilla on koholla oleva D-dimeeripitoisuus, voidaan kuvantamismenetelmällä osoittaa tukos. Tiloissa, joihin liittyy vaikea-asteinen fibrinolyyttisen järjestelmän vajaus, ei D-dimeeriä välttämättä muodostu tukoksen yhteydessä.

Keuhkoembolian ja syvän laskimotukoksen diagnostiikassa D-dimeerin raja-arvot riippuvat tukoksen ennakkotodennäköisyydestä ja potilaan iästä. Jos ennakkotodennäköisyys on pieni (Wellsin kriteerien perusteella) D-dimeerin raja-arvo on 1,0 mg/l. Jos ennakkotodennäköisyys on kohtalainen, voidaan käyttää ikäriippuvaista päätösrajaa. Käytännössä, kun yli 50-vuotiaan potilaan ikä jaetaan 100:lla, saadaan D-dimeeripitoisuuden raja-arvo (esim. 60-vuotiaalla raja-arvo on 0,60 mg/l). Tämän korkeamman päätösrajan on osoitettu vähentävän tarpeettomia kuvantamistutkimuksia (vrt. Käypä Hoito -suositus). Kaikkien alle 50-vuotiaiden raja-arvo on 0,5 mg/l.

D-dimeerimääritystä voidaan käyttää myös tukospotilaiden hoitovasteen seurannassa ja tukoksen uusiutumisriskin arvioinnissa.

Huomautuksia

5.12.2023 alkaen Meilahden, Jorvin, Lohjan, Kotkan, Kouvolan ja Lappeenrannan sairaalalaboratorioissa P-FiDD tehdään uudella menetelmällä. Peijaksen ja Hyvinkään laboratoriossa menetelmä muuttuu 5.3.2024 alkaen. Malmin ja Porvoon laboratorioissa 21.3.2024 alkaen. Päätösraja 0.5 mg/l säilyy muuttumattomana.

Tutkimus P -FiDD päivitetty 28.05.2024 / TH

Sivun alkuun

Viimeisin päivitys: 15.06.2024 klo 00:41.