HUSLAB - tutkimusohjekirja
HUSLABin tutkimusohjekirjan on korvannut 15.10.2024 HUS Diagnostiikkakeskuksen "AMMATTILAISEN SIVUSTO".
Tutkimus Pt-Kapto-R (4121) Kaptopriilikoe uudella sivustolla
Tälle sivulle osoittavat linkit pyydetään päivittämään osoittamaan uudelle sivustolle osoitteeseen
https://diagnostiikka.hus.fi/tutkimus?id=4121
Tutkimuksen Pt-Kapto-R (4121) tiedot vanhassa tutkimusohjekirjassa
HUOM! NÄMÄ TIEDOT EIVÄT OLE ENÄÄ AJAN TASALLA.
Osatutkimukset
P -Reninm ja S -Aldos
Tiedustelut
HUSLAB Asiakasneuvonta, puh. 09 471 72579, arkisin klo 07.30 - 15.00.
Indikaatiot
Koetta käytetään renovaskulaarisen hypertension diagnostiikassa. Koetta voidaan käyttää lisäksi primaarisen hyperaldosteronismin diagnostiikassa erityisesti, mikäli verenpainelääkitystä ei voida keskeyttää ennen laboratoriotutkimuksia. Koe ei kuitenkaan sovellu käytettäväksi spironolaktonihoidon aikana.
Esivalmistelu
Hoitava lääkäri antaa potilaalle ohjeet mahdollisesta lääkityksen keskeyttämisestä ja ruokavaliosta ennen tutkimusta, ks. osatutkimukset P -Renin (6339) ja S -Aldos (1034).
Yleensä potilaan on hyvä välttää lääkkeiden käyttöä viikon ajan ennen tutkimusta. Ruokavalion tulee yleensä olla normaali, runsasta tai erityisen niukkaa suolan käyttöä tulee välttää 3-5 vrk:n ajan ennen näytteenottoa. Lakritsin ja salmiakin käyttöä on syytä välttää 3-5 päivän ajan. Paastoa ei tarvita.
Suoritus
Potilas istuu kokeen ajan (yhteensä 90 minuuttia). Osasto mittaa verenpaineen 15 minuutin välein. Ensimmäinen P-Reninm näyte (0-näyte) otetaan 30 minuutin kuluttua kokeen alkamisesta, minkä jälkeen potilas ottaa 50 mg kaptopriilia suun kautta. Toinen reniininäyte (I-näyte) otetaan 60 minuutin kuluttua kaptopriilin annosta. Pyydettäessä otetaan myös S-Aldos näytteet.
Näyteastia
Katso kohta "Näyte" (Weblab Clinicalissa "Näytteen käs.ohjeet")
Näyte
Ks. P -Reninm (6339)
Ks. S -Aldos (1034)
Menetelmä
Ks. P -Reninm (6339)
Ks. S -Aldos (1034)
Tulokset valmiina
Tehdään 2 kertaa viikossa
Tulkinta
Terveillä henkilöillä plasman reniiniaktiivisuus suurenee ja aldosteronipitoisuus pienenee kaptopriilin annon jälkeen. Sen lisäksi, että renovaskulaarisessa hypertensiossa plasman reniiniaktiivisuuden perustaso on usein kohonnut, myös sen vaste kaptopriilille on voimistunut.
Lisämunuaisperäisessä (primaarisessa) hyperaldosteronismissa aldosteronieritys on suureksi osaksi riippumaton reniiniangiotensiinijärjestelmästä. Siten primaarisessa hyperaldosteronismissa plasman reniiniaktiivisuus ja aldosteronipitoisuus eivät muutu tai muuttuvat vain vähän kaptopriilin annon jälkeen.
Huomautuksia
Ks osastoilla ohje: Verenpainetutkimus (Kaptopril)