HUSLAB - tutkimusohjekirja

Tutkimuksen P -AFOS (4587) tiedot vanhassa tutkimusohjekirjassa

HUOM! NÄMÄ TIEDOT EIVÄT OLE ENÄÄ AJAN TASALLA.

Tiedustelut

HUSLAB-talo, Meilahti, Asiakaspalvelu puh. 09 471 72579 (arkisin päiväaikana). Päivystysaikana oman laboratorion päivystysnumerosta (HUSLAB-talo, Meilahden alueen sairaalat, puh. 09 471 72645)

Indikaatiot

Maksan, sappiteiden ja luuston sairauksien diagnostiikka ja seuranta.

Näyteastia

Li-hepariiniputki 5 ml

Näyte

0.5 ml Li-hepariiniplasmaa, lapset vähintään 0.1 ml. Hemolyysi häiritsee määritystä. Lähetys huoneenlämpöisenä, mikäli perillä vuorokauden kuluessa. Näyte säilyy jääkaapissa viikon. Pitempiaikaista säilytystä varten näyte pakastetaan.

Menetelmä

Fotometrinen, IFCC:n suosituksen mukaan. Akkreditoitu menetelmä (ei tällä hetkellä Kymenlaakson alueen laboratorioissa).

Akkreditoitu testauslaboratorio T055

Tekotiheys

Päivittäin, kaikkina vuorokauden aikoina

Tulokset valmiina

Samana päivänä

Viitearvot

Lapset, 0 - 14 vrk	60 - 275	U/l
15 vrk - 1 v	115 - 460	U/l
2 - 5 v	115 - 390	U/l
6 - 7 v	115 - 460	U/l
8 - 9 v	115 - 345	U/l
Pojat, 10 - 11 v	115 - 335	U/l
Tytöt, 10 - 11 v	115 - 435	U/l
Pojat, 12 - 13 v	125 - 405	U/l
Tytöt, 12 - 13 v	90 - 335	U/l
Pojat, 14 - 15 v	80 - 445	U/l
Tytöt, 14 - 15 v	80 - 210	U/l
Pojat, 16 - 18 v	55 - 330	U/l
Tytöt, 16 - 18 v	35 - 125	U/l
Aikuiset, yli 18 v	35 - 105	U/l

Tulkinta

Aikuisilla plasman alkalisen fosfataasin (P -AFOS) pääosa on normaalisti maksaperäistä, mutta myös luustoperäistä entsyymiä esiintyy. Kasvuikäisillä lapsilla luustoentsyymi on vallitseva. Plasman koholla oleva entsyymiaktiviteetti on myös tavallisimmin maksa- tai luustoperäistä. Raskauden loppuvaiheessa P -AFOS nousee istukkaperäisen entsyymin vaikutuksesta.

Selvästi kohonnut maksaperäinen AFOS esiintyy erityisesti sappistaasissa. Ekstrahepaattisessa staasissa (sappikivet, pankreaskarsinooma) tavataan korkeimmat nousut (10 – 12 - kertainen). Intrahepaattisessa staasissa (maksametastaasit, sappiteiden tulehdus, eräät lääkeaineet) nousu on yleensä lievempi (2 – 3 -kertainen). Akuutissa hepatiitissa nousu on yleensä kohtalainen, joskus korkea.

Luustoperäinen entsyymi nousee tiloissa, joissa esiintyy lisääntynyttä osteoblastien aktiivisuutta. Korkeimmat aktiviteetit (10 - 25 -kertainen) esiintyvät Pagetin taudissa ja osteogeenisessa luusarkoomassa. Riisitaudissa, luustometastaaseissa, osteomalasiassa ja hyperparatyreoosissa esiintyy kohtalaisesti kohonnutta aktiviteettia (2 - 4 -kertainen). Suolistoperäisen entsyymin kohoaminen voi johtua suoliston kasvaimista, paralyyttinen ileus-tilasta tai nekroosista, mutta liittyy tavallisimmin maksa- tai munuaistautiin.

Joskus kohonnut P -AFOS on peräisin keuhkoista (infarkti, pneumonia), munuaisista (nefriitti), haimasta (pankreatiitti) tai tuumoreista. Kasvaimet voivat erittää istukkatyyppistä (Regan), itusolutyyppistä (Nagao) tai muita poikkeavia (mm. Kasahara) isoentsyymejä. Kohonnut P -AFOS voi johtua myös entsyymin ja immunoglobuliinin kompleksista, joka eliminoituu hitaasti.

Alle 4-vuotiailla lapsilla voi esiintyä ns. transientti hyperfosfatasemia, jossa P -AFOS on selvästi koholla. Entsyymi on osaksi luusto-, osaksi maksaperäistä. Entsyymitaso normaalistuu ilman mitään hoitoja.

Selvästi alle iänmukaisen viitealueen oleva P -AFOS taso voi johtua hypofosfatasiasta, minkä taustalla voi olla esim. perinnöllinen entsyymipuutos. Alentunut arvo voi liittyä myös hypertyreoosiin.

Uudet pohjoismaisen NORIP-projektin (Nordic Reference Interval Project) tulosten mukaiset aikuisten viitearvot otettu käyttöön 29.4.2004. Menetelmä on muuttunut IFCC:n suosituksen mukaiseksi (International Federation of Clinical Chemistry) ja sen tulostaso on noin 46 % aikaisemmasta tasosta.