HUS Diagnostiikkakeskus

Tutkimusohjekirjan etusivulle

Partikkelien peruslaskenta, koneellinen, virtsasta

45984 U -SolutLA

Osatutkimukset

U -Bact, U -Bakt, U -EpitLA, U -ErytLA, U -LeukLA ja U -LierLA

Tiedustelut

05 352 5286 Etelä-Karjalan laboratorio

Yhteyshenkilöt

lääkäri Anna Lempiäinen: anna.lempiainenathus.fi / 040 6411470 ja ylkemisti Eeva-Liisa Paattiniemi: eeva-liisa.paattiniemiathus.fi / 040-1463282

Indikaatiot

Virtsatieinfektion tai hematurian diagnosointi tai seuranta.

Esivalmistelu

Puhtaasti laskettua keskisuihkuvirtsaa. Näyte voidaan ottaa myös esim. katetrista tai rakkopunktiolla. Katso erillinen näytteenotto-ohje.

Jos näyte otetaan rakkopistokatetrista (Cystofix tai vastaava) tai rakkoavanteesta, potilas on opetettava omatoimiseen näytteenottoon tai näyte on otettava potilaan hoitoyksikössä.

Suoritus

Tutkimus on käytössä EKSOTEN alueella. Tutkimus tehdään virtaussytometrisellä analysaattorilla. Muualla HUSLABin alueella on käytössä tutkimus U-Solut, joka tehdään automaattomikroskoopilla.

Näyteastia

Virtsaputki BD säilöntäaine

Näyte

10 ml virtsaa muoviputkeen tai säilöntäaineelliseen putkeen (Virtsaputki BD säilöntäaine. Muiden valmistajien putket eivät sovellu tutkimuksen analysointiin). Tavalliseen muoviputkeen laitettu näyte tutkitaan puolen tunnin kuluessa näytteenotosta tai jäähdytetään välittömästi laittamalla näyte jääkaappiin, jäähauteeseen tai kylmäkuljetuspakkaukseen. Jäähdytetty näyte on tutkittava neljän tunnin kuluessa näytteenotosta. Säilöntäaineellisessa vakuumiputkessa näyte säilyy huoneenlämmössä 1 vrk. Näyte säilyy useimmiten 3 vrk leukosyytti- ja bakteerilaskentaa varten (virtsatietulehduksen epäily), jos näyte on jääkaapissa. Säilöntäaineellisessa putkessa ehdoton miniminäytemäärä 10 ml:n putkessa on 6 ml ja ja 4 ml:n putkessa 2,5 ml. Mikäli näytettä on vähemmän, ei näytettä tehdä, vaan vastaukseksi annetaan "Näyte riittämätön".

Menetelmä

Virtaussytometrinen partikkelilaskenta. Tarvittaessa tulostason oikeellisuus saatetaan varmistaa manuaalimikroskopoinnilla, jolloin muuntokerroin on 1 partikkeli/näkökenttä = 5,8 x 10E6/l.

Tekotiheys

Päivittäin, myös päivystysaikaan

Tulokset valmiina

Samana päivänä

Tulkinta

U -Solut, viiterajat:

 Erytrosyytit < 15 E6/l
 Leukosyytit  < 10 E6/l
 Epiteelisolut < 10 E6/l
 Lieriöt      < 10 E6/l
 Bakteerit Negatiivinen

Virtsan partikkelilaskennassa eritellään erytrosyytit, leukosyytit, epiteelisolut, lieriöt ja bakteerit. Näistä analysaattori tunnistaa parhaiten leukosyytit ja erytrosyytit.

Pyuria ja virtsatieinfektio: Valkosolujen esiintyminen virtsassa eli pyuria viittaa tulehdukseen virtsateissä tai munuaisissa. Virtsatietulehduksen todennäköisyys on suuri, jos leukosyyttipitoisuus on 100 E6/l tai suurempi. Pieni leukosyyttipitoisuuden suureneminen voi liittyä näytteenottoteknisiin ongelmiin, lievään tulehdukseen tai potilaan neutropeniaan. Virtsatietulehduksessa mikrobien määrä virtsassa on lisäksi suurentunut (bakteerit tai muut mikrobit, kuten klamydia).

Virtsan bakteerien osoitus on semi-kvantitatiivista ja vastausluokat ovat neg, pos, runsas. Analysaattori tunnistaa myös bakteereita, jotka eivät kasva selektiivisellä viljelymaljan elatusaineella. Lisäksi laitteet voivat tehdä luokitteluvirheitä sakkaisten virtsanäytteiden kohdalla. Siksi spesifisyys positiiviseen bakteeriviljelyyn verrattuna on 40-50% luokkaa. Jos bakteereja ilmoitetaan olevan runsaasti, spesifisyys on selvästi suurempi ja löydöstä voidaan leukosyyttipitoisuuden lisäksi käyttää yhtenä osatekijänä virtsatietulehduksen päivystysdiagnostiikassa.

Epiteelisolut voivat edustaa joko levyepiteelisoluja tai pieniä epiteelisoluja. Levyepiteelisolujen esiintyminen virtsassa viittaa keskisuihkunäytteen epäonnistumiseen (kontaminoitunut näyte). Pieniä epiteelisoluja on virtsanäytteessä joko munuaisvaurioissa (tubulusepiteelin solut) tai munuaisaltaasta rakkoon esiintyvissä taudeissa (välimuotoisen epiteelin solut).

Hematuria: Punasolujen lisääntyminen virtsassa eli hematuria on monien virtsatiesairauksien oire ja vaatii lisäselvityksiä. Merkittävä hematuria vastaa noin 50 E6/l tai sitä suurempaa punasolujen pitoisuutta. Näytteiden fysiologisen väkevyysvaihtelun ja laskentatekniikan takia harmaa alue on noin 10 - 50 E6/l. Näytteenottoteknisiä syitä hematurialle ovat mm. kuukautisvuoto, liian voimakas näytepesu tai virtsateiden toimenpide, jotka voivat aiheuttaa virtsanäytteen verikontaminaation.

Munuaisvaurio: Munuaistasoisten muutosten toteamiskyky on automaattilaitteilla rajallinen, minkä takia munuaisvauriota partikkelitutkimuksella etsittäessä suositellaan tarvittaessa albuminurian seulontaa (4511 U -AlbKrea, satunnainen päivänäyte tai 23572 nU-AlbKrea, yön jälkeinen ensimmäinen aamunäyte, jos ortostaattinen proteinuria halutaan sulkea pois) tai virtsan punasolujen dysmorfiatutkimusta (4210 U -ErytDys, tilattava tutkimus).

Väkevyys: Virtsanäytteen väkevyys arvioidaan näytteen ominaisjohtokyvyn perusteella, mutta sitä ei vastata osatutkimuksena. Virtsan väkevyyttä voidaan arvioida joko refraktometrisesti (Suhteellisen tiheyden osoitus, 1881 U-Kemiallisen seulonnan osatutkimus) tai täsmällisemmin virtsan osmolaliteetin avulla (2444 U -Osmol).

Huomautuksia

Tutkimus on käytössä EKSOTEn alueella. Muualla HUSLABin alueella käytetään tutkimusta U-Solut (20033).

Tutkimus U -SolutLA päivitetty 01.02.2021 / ALL

Sivun alkuun

Viimeisin päivitys: 18.10.2021 klo 02:25.