Tutkimusohjekirjan etusivu. Hakemisto erikoisalan, nimen, lyhenteen tai tutkimusnumeron mukaan

Magnesium, plasmasta

4601

P -Mg

Tiedustelut

HUSLAB Asiakasneuvonta, p. (09) 471 72579. Päivystysajan tiedustelut, p. (09) 471 72645.

Yhteyshenkilöt

kemisti Tero Pihlajamaa: tero.pihlajamaahus.fi / 040 6216937 ja lääkäri Tapio Lahtiharju: tapio.lahtiharjuhus.fi / 0401447947

Indikaatiot

Magnesiumin puutosepäily nestehoidossa, parenteraalisessa ravitsemuksessa, malabsorptiossa, munuaisinsuffisienssissa, diureettihoidossa. Sydämen rytmihäiriöt, takykardia, EKG-muutokset (pitkä QT-aika). Lisääntynyt neuromuskulaarinen ärtyvyys (tetania, lihasnykäykset).

Esivalmistelu

Potilaan esivalmistelua ei tarvita.

Näyteastia

Li-hepariiniputki 5 ml

Näyte

Määritys tehdään Li-hepariiniplasmasta. EDTA-plasmaa ei saa käyttää.

Menetelmä

Fotometrinen, entsymaattinen. Akkreditoitu menetelmä.

Akkreditoitu testauslaboratorio T055

Tekotiheys

Päivittäin, kaikkina vuorokauden aikoina

Tulokset valmiina

Samana päivänä

Viitearvot

Lapset, alle 1 kk	0.5 - 1.1	mmol/l
1 - 2 kk	0.6 - 1	mmol/l
3 kk - 17 v	0.7 - 1	mmol/l
Aikuiset, alkaen 18 v	0.71 - 0.94	mmol/l

Tulkinta

Elimistön magnesium on kaliumin tavoin pääosin intrasellulaarista. Ekstrasellulaaritilassa magnesiumista on vain 1 %, joten plasman magnesiumpitoisuus ei kuvasta välttämättä hyvin koko elimistön magnesiumtilaa. Alentuneen P -Mg-arvon havaitseminen on kuitenkin merkittävää. Mg-puute voi ilmetä mm. neuromuskulaarisen ärtyvyyden lisääntymisenä tai kardiovaskulaarisin oirein. Pääosa (55-60 %) plasman magnesiumista esiintyy vapaasti dissosioituneena, 30 % on sitoutunut albumiiniin ja muihin proteiineihin ja 10-15 % on pienimolekulaarisissa anionikomplekseissa. Mg-tasapainoa säätelevät absorptio suolistosta ja eritys munuaisten kautta.

Hypermagnesemiaa voidaan tavata uremiassa, potilailla, jotka ovat käyttäneet magnesiumpitoisia antasideja (tilaan liittyy useimmiten munuaisinsuffisienssi) ja metabolisessa asidoosissa. Hypomagnesemiaa voi esiintyä suoliston toimintahäiriöissä (suoliresektion jälkitila, malabsorptio, pitkäaikainen ripuli, enteriitit, colitis ulcerosa), malnutritiossa, parenteraalisessa ravitsemuksessa ilman Mg-substituutiota, pitkäaikaisessa diureettihoidossa (loop- ja tiatsididiureetit), hyperkalsemiassa, hypoparatyreoosissa, primaarisessa hyperaldosteronismissa, hypertyreoosissa, hoitamattomassa diabeteksessa, tubulusvaurioissa, aminoglykosidihoitoon (gentamysiini) liittyen (magnesiumin eritys lisääntynyt) ja fosfaattidepleetiosyndroomassa. Hypomagnesemia esiintyy usein yhdessä hypokalemian tai hypokalsemian kanssa. Tällöin vain kalium- tai kalsiumvajauksen korjaaminen ei ole riittävää.

Uudet pohjoismaisen NORIP-projektin (Nordic Reference Interval Project) tulosten mukaiset aikuisten viitearvot otettu käyttöön 29.4.2004. Menetelmä ja sen tulostaso säilyvät ennallaan.

Tutkimus P -Mg päivitetty 01.06.2018 / MS

Sivun alkuun

© HUSLAB-liikelaitos. Ohjekirjajärjestelmästä vastaa Janne Suvisaari.
Ohjekirjasivuston viimeisin automaattinen päivitys: 19.01.2020 klo 01:15.