HUSLABin tutkimusohjekirjan on korvannut 15.10.2024 HUS Diagnostiikkakeskuksen "AMMATTILAISEN SIVUSTO".
Tutkimus Pt-NO-ex (4812) Uloshengityskaasun typpioksidi uudella sivustolla
Tälle sivulle osoittavat linkit pyydetään päivittämään osoittamaan uudelle sivustolle osoitteeseen
https://diagnostiikka.hus.fi/tutkimus?id=4812
Tutkimuksen Pt-NO-ex (4812) tiedot vanhassa tutkimusohjekirjassa
HUOM! NÄMÄ TIEDOT EIVÄT OLE ENÄÄ AJAN TASALLA.
KLF-yksikkö Meilahti (09) 471 72552, KLF-yksikkö Peijas (09) 471 67407, KLF-yksikkö Hyvinkää (019) 458 72758, KFI-yksikkö Jorvi (09) 471 82020, Eksoten KFI-yksikkö (05) 352 5467.
Tutkimuksen avulla voidaan selvittää, esiintyykö hengitysteissä astmatyyppistä inflammaatiota. Astmassa ja astman kaltaisessa hengitystietulehduksessa typpioksidituotanto uloshengitysilmaan kasvaa indusoituvan typpioksidisyntaasi-entsyymin aktivoituessa tulehduksen seurauksena ja uloshengitysilman typpioksidipitoisuus kasvaa sitä voimakkaammin, mitä voimakkaammasta tulehduksesta on kysymys. Tutkimusta voidaan käyttää astman diagnostiikassa ja erotusdiagnostiikassa sekä astman anti-inflammatorisen hoidon tehon arvioinnissa.
Lääkitys: anti-inflammatorinen lääkitys vaikuttaa NO-tasoon uloshengitysilmassa: lähettävän yksikön on tarkoin harkittava lääkitystä suhteessa kysymyksenasetteluun.
Nautintoaineet ja ruokailu: 2 tuntia tupakoimatta, 4 tuntia ilman kahvia, teetä, kolajuomia ja muita piristäviä aineita sekä välttäen raskasta ateriaa (ei kuitenkaan ravinnotta) ja 1 vrk ilman alkoholia.
Tutkittava puhaltaa vähintään kaksi - kolme kertaa hitaita puhalluksia mittauslaitteistoon seuraten samalla laitteesta tai näyttöpäätteeltä, että ilman virtaus pysyy tasaisena (50 ml/s). Uloshengityksen kesto on vähintään 10 sekuntia. Erikoistapauksissa voidaan puhalluksen kesto muuttaa 6 sekunniksi. Koko tutkimus kestää noin 20 minuuttia.
Tutkittava puhaltaa mittauslaitteistoon, jossa on virtausvastus hengitystiepaineen nostamiseksi siten, että pehmeä kitalaki sulkeutuu ja estää nenäontelon kaasun vaikutuksen NO-pitoisuuteen. Uloshengitysilmasta analysoidaan kemiluminesenssianalysaattorin tai sähkökemiallisen analyysin avulla NO-pitoisuus reaaliajassa.
Hitaan uloshengityksen aikana NO-pitoisuus terveillä aikuisilla on yleensä alle 25 ppb (ATS/ERS-käytännön mukaan). Astmapotilailla pitoisuudet voivat suurentua moninkertaisiksi. Kohonnut pitoisuus osoittaa hengitysteiden eosinofiilistä inflammaatiota. Tulos ei kuitenkaan välttämättä ole astmalle spesifinen: lievästi kohonneita pitoisuuksia voi esiintyä myös esim. virusinfektioissa. Alentuneita pitoisuuksia voi esiintyä keuhkoahtaumataudissa.
Mittauksista tulostetaan uloshengitysilman NO-pitoisuus- ja virtauskäyrät sekä numeeriset arvot. Tutkimuksesta annetaan lääkärin lausunto (Meilahti ja Peijas).
Tutkimusta ei suositella tehtäväksi ennen kuin hengityselintulehduksen kliinisestä paranemisesta on kulunut 2 viikkoa. Covid-19-infektion jälkeen hengitysfunktiomittauksia voidaan tehdä seuraavasti: koronapneumonian jälkeen 2-3 kk kuluttua parantumisesta, ylähengitystieinfektion jälkeen (ei pneumoniaa) 14-20 vrk parantumisesta ja oireettomassa tartunnassa 10 vrk positiivisen testituloksen jälkeen.