HUSLAB

Tutkimusohjekirjan etusivu. Hakemisto erikoisalan, nimen, lyhenteen tai tutkimusnumeron mukaan

Immunoglobuliini G, plasmasta

4828 P -IgG

Tiedustelut

HUSLAB Asiakasneuvonta, p. (09) 471 72579. Päivystysajan tiedustelut, p. (09) 471 72645.

Yhteyshenkilöt

kemisti Tero Pihlajamaa: tero.pihlajamaaathus.fi / 040 6216937 ja erikoislääkäri Päivi Lakkisto: paivi.lakkistoathus.fi / 050 4271458

Indikaatiot

Humoraalisen immuniteetin puutos- ja häiriötilojen, immuunitautien, akuuttien ja kroonisten infektioiden sekä imukudoksen kasvainten (mm. myelooma) diagnostiikka ja seuranta.

Näyteastia

Li-hepariiniputki 5 ml

Näyte

1 ml plasmaa, lapset vähintään 0.2 ml. Lähetys huoneenlämpöisenä, jos perillä vuorokauden kuluessa. Näyte säilyy jääkaapissa viikon. Pitempiaikaista säilytystä varten näyte pakastetaan.

Menetelmä

Fotometrinen, immunokemiallinen. Akkreditoitu menetelmä.

Akkreditoitu testauslaboratorio T055

Tekotiheys

Päivittäin

Tulokset valmiina

Samana päivänä

Viitearvot

Lapset alle 1 kk 2.5 - 9.9 g/l
1-2 kk 1.9 - 6.6 g/l
3-5 kk 1.4 - 5.8 g/l
6-7 kk 1.6 - 6.6 g/l
8-9 kk 2 - 8.3 g/l
10 kk-2 v 2.3 - 9.8 g/l
3-4 v 3.5 - 11.9 g/l
5-6 v 4.8 - 13.3 g/l
7-12 v 5.6 - 14.2 g/l
13-14 v 6.3 - 14.6 g/l
Yli 14 v ja aikuiset 6.8 - 15 g/l

Tulkinta

Monoklonaalista IgG-pitoisuuden nousua tavataan myeloomassa, IgG-raskasketjutaudissa ja muissa pahanlaatuisissa immunoproliferatiivisissa tiloissa, lievempänä myös IgG-tyyppisessä MGUS:ssa (monoclonal gammopathy of undetermined significance). Polyklonaalista yleistä immunoglobuliinien pitoisuuden nousua esiintyy kroonisissa ja vaikeissa akuuteissa infektioissa, maksakirroosissa (selvimmin nousevat IgG ja IgA), autoimmuunitaudeissa ja sarkoidoosissa. IgG:n selvä spesifinen polyklonaalinen nousu voi liittyä mm. krooniseen aggressiiviseen hepatiittiin, LED:iin, luuydinmetastaaseihin tai abskesseihin.

Alentuneita arvoja esiintyy etenkin hypo- ja agammaglobulinemioissa. Agammaglobulinemioissakin tavataan yleensä pieni määrä IgG:tä (alle 1 g/l). IgG:n alaluokkapuutoksiin voi liittyä infektioherkkyys, vaikka IgG:n kokonaispitoisuus olisi viitealueella.

Immunoglobuliinien pitoisuudet voivat olla matalia plasmaproteiinien menetyksen johdosta (nefroosi, enteropatiat), maligniteeteissa, diabeteksessa, sytostaatti- ja kortisonihoitojen johdosta. Myeloomassa ja muissa pahanlaatuisissa immunoproliferatiivisissa taudeissa muiden kuin M-komponentin immunoglobuliiniluokan pitoisuudet ovat yleensä alentuneet. Kevytketjumyeloomassa seerumin IgG, IgA ja IgM ovat tavallisesti kaikki alentuneet.

Monoklonaalinen immunoglobuliini reagoi immunokemiallisessa kvantitaatiossa usein poikkeavasti, jolloin sen pitoisuudesta voidaan saada väärä kuva. Näissä tapauksissa pitoisuus on kvantitoitavissa luotettavammin kapillaarielektroforeesista (2522, S -Proteiini, fraktiot).

Huomautuksia

Menetelmä vaihtuu 30.10.2019. Uuden menetelmän herkkyysraja on 0,7 g/l (laajennettu mittausalue).

Tutkimus P -IgG päivitetty 11.10.2019 / TK

Sivun alkuun

© HUSLAB-liikelaitos. Ohjekirjajärjestelmästä vastaa Janne Suvisaari.
Ohjekirjasivuston viimeisin automaattinen päivitys: 22.10.2019 klo 01:10.