HUSLAB - tutkimusohjekirja

Tutkimuksen Pt-PAsSieR (4968) tiedot vanhassa tutkimusohjekirjassa

HUOM! NÄMÄ TIEDOT EIVÄT OLE ENÄÄ AJAN TASALLA.

Tiedustelut

KLF-yksikkö Peijas (09) 471 67407

Indikaatiot

Tutkimuksella selvitetään ei-tahdonalaisen hermoston toimintahäiriön osuutta ja mekanismia (myös tahdistinhoidon tarvetta) epäselvien tajunnan menetystilanteiden ja huimauksen yhteydessä. Vaikeat hoitamattomat sydänsairaudet tai kriittinen aivoverisuoniahtauma voivat estää tutkimuksen suorittamisen.

Esivalmistelu

Tutkimukseen on syytä tulla hyvin levänneenä. 4 tuntia ennen testiä saa ainoastaan juoda vettä. Alkoholia ei saa käyttää 1,5 vuorokautta ennen tutkimusta eikä tutkimuspäivänä saa tupakoida. Tutkimus kestää valmisteluineen 2 tuntia. Kokeen jälkeen ei ole turvallista ajaa autoa tai muuta kulkuvälinettä mikä on huomioitava kotiutumisjärjestelyissä.

Suoritus

Ennen tutkimusta potilaaseen kiinnitetään EKG-elektrodit, impedanssikardiografiaelektrodit ja jatkuvatoiminen sormiverenpainemittari. Potilas lepää tämän jälkeen 10-15 min tutkimusvuoteella perusmittausten tekoa varten. Potilas nostetaan lääkärin valvonnassa sähköhydraulisella kippisängyllä 65 asteen kallistukseen mitä ylläpidetään 40 min tai siihen asti kunnes potilas joko pyörtyy tai saa sitä ennakoivia voimakkaita oireita. Tämän jälkeen tutkittava palautetaan vaaka-asentoon, tarvittaessa alaraajat kohotettuna, ja varmistetaan toipuminen.

Menetelmä

Tutkimuksessa seurataan jatkuvasti kajoamattomasti verenpainetta, sykettä, sydämen iskutilavuutta ja minuuttitilavuutta sekä verenkierron perifeeristä vastusta. Pystyyn nostossa keskimäärin 700 ml verta valuu alaraajoihin minkä seurauksena iskutilavuus pienenee 30-40 % mutta sympaattisen aktivaation johdosta syketaajuuden tihentyessä minuuttilavuus vain n. 20 %. Perifeerisen vastuksen suureneminen kompensoi minuuttitilavuuden pienentymistä niin, ettei terveillä henkilöillä verenpaine kallistuksen aikana normaalisti merkittävästi laske. Vasokonstriktio on verenpainesäätelyssä keskeistä, sykkeen tihentyminen ei yksin takaa riittävää aivojen perfuusiopainetta.

Tulkinta

Hemodynamiikkaa ja elimistön nestetilavuutta arvoidaan perustilassa makuulla impedanssikardiografialla (ks. oma tutkimusohje). Pystyasennon sietokokeessa ilmenevä tajunnanhäiriön mahdollinen neurokardiogeeninen (vasovagaalinen) syy voidaan luokitella kardioinhibitoriseen (syketaajuus putoaa alle 40/min tai kehittyy asystole), vasodepressoriseen (syketaajuuden lasku alle 10 %) tai sekamuotoiseen tyyppin. Impedanssikardiografian avulla saadaan selville, onko ensisijaisena verenpainelaskun syynä perifeerisen vastuksen romahtaminen vai epäadekvaatti sykevaste. EKG-seurannalla kartoitetaan rytmihäiriöitä ja bradykardian patofysiologiaa.

Nopeasti pystyynnousun jälkeen kehittyvä verenpainelasku viittaa ortostaattiseen hypotensioon (refleksikaaren toimintahäiriöön), mitä esiintyy erityisesti vanhuksilla. Posturaalisessa takykardiasydroomassa syketaajuus kiihtyy vähintään 30/min tai tasolle 120/min mutta tähän säätelyhäiriöön ei liity verenpaineen laskua.

Kirjallisuus: Guidelines on management (diagnosis and treatment) of syncope - update 2004. The Task Force on Syncope, European Society of Cardiology. Europace 2004:6:467-537.

Huomautuksia

Kirjallisuus:

Bennitt D ym. Tilt table testing for assessing syncope. American College of Cardiology. J Am Coll Cardiol 1996: 28: 263-275.

Guidelines on management of syncope. Task Force on syncope, European Society of Cerdiology. Eur Heart J 2001: 22: 1256-1306.