6424 | Li-CXCL13 |
Virologian ja immunologian laboratorio, Virologian ja immunologian erikoistutkimukset -työpiste, puh. 050 427 2126
lääkäri Satu Kurkela: satu.kurkelahus.fi / 050 428 4183 ja lääkäri Hanna Jarva: hanna.jarva
hus.fi / 050 427 9816
Neuroborrelioosiepäily, yhdessä Li-BorrAb ja S-BorrAb-tutkimusten kanssa.
Tehdaspuhdas muoviputki 10 ml
0,5 ml aivo-selkäydinnestettä. Li-CXCL13-tutkimusta varten tarvitaan oma erillinen näyteputkensa (eli ei yhteistä putkea Li-BorrAb-tutkimuksen kanssa). Näytteen voi lähettää huoneenlämmössä.
Entsyymi-immunomenetelmä (EIA).
Kaksi kertaa viikossa.
Tulos on tulkittava yhdessä Li-BorrAb- ja S-BorrAb-määritysten kanssa. Yli 500 pg/ml pitoisuus yhdessä diagnostisesti merkitsevän borreliavasta-ainelöydöksen kanssa tukee neuroborrelioosin diagnoosia. Terveillä henkilöillä pitoisuus on yleensä alle luotettavan mittausalueen, <20 pg/ml.
Neuroborrelioosin laboratoriodiagnostiikka perustuu yleensä borrelialle spesifisten vasta-aineiden intratekaalisen tuotannon osoittamiseen vertailemalla likvorin ja seerumin vasta-ainepitoisuuksia (Li-BorrAb ja S-BorrAb), sekä likvorin leukosyyttien osoittamiseen. Neuroborrelioosin alkuvaiheessa intratekaalisesti tuotettuja vasta-aineita ei aina ole osoitettavissa. Toisaalta hoidetun neuroborrelioosin jälkeen likvorin vasta-aineet sekä intratekaalisen tuotannon indeksi voivat pysyä koholla kuukausien tai vuosien ajan. Neuroborrelioosissa keskushermoston borreliabakteerit stimuloivat immuunipuolustuksen soluja tuottamaan CXCL13-kemokiinia. Likvorin CXCL13-pitoisuus nousee todennäköisesti muutamia päiviä ennen vasta-ainetuotantoa ja laskee jyrkästi antibioottihoidon myötä.
CXCL13 on varsin spesifinen neuroborrelioosille. Merkittävää CXCL13-pitoisuuden nousua on kuvattu myös esim. seuraavissa tiloissa: neurosyfilis, Cryptococcus neoformans -meningiitti, keskushermostolymfooma ja HIV.
Tutkimus Li-CXCL13 päivitetty 30.03.2022 / NFS
Viimeisin päivitys: 01.12.2023 klo 00:42.